Hulevesijaoston aloitustapaaminen 20.9.2018

Hulevesijaoston ensimmäinen tapaaminen ja tutustuminen lentokenttäalueen hulevesitutkimukseen 20.9.2018

Oletko kiinnostunut Vesiyhdistyksen uuden hulevesijaoston toiminnasta? Tahtoisitko tutustua Aalto-yliopiston vesilaboratoriossa käynnissä olevaan lentokenttähulevesien suodatustutkimukseen? Mikäli vastaus on kyllä(!) jompaan kumpaan tai molempiin, merkitse jo nyt kalenteriisi torstai 20.9.2018!

Vesiyhdistykseen alkuvuodesta perustettu hulevesijaosto kutsuu kaikki hulevesistä ja hulevesijaoston toiminnan kehittämisestä kiinnostuneet aloitustapaamiseen torstaina 20. syyskuuta. Aalto-yliopiston tutkijat esittelevät vesilaboratoriossa käynnissä olevia lentoaseman hulevesien suodatuskokeita klo 15-17 (osoite Tietotie 1 E, Espoo). Tilaisuus sisältää esityksiä Helsingin lentokenttäalueen hulevesien hallinnasta ja tutustumisen vesilaboratorioon rakennettuihin suodatuskokeisiin.

Hulevesijaoston aloitustapaaminen järjestetään klo 17-18 Aalto-yliopiston tiloissa Otaniemessä. Tule mukaan ja vaikuta jaoston tulevaan toimintaan!

Pyydämme teitä ilmoittautumaan tapahtumaan 3. syyskuuta mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/E0ADD0272924AA32.par. Ilmoittautua voi jompaan kumpaan tilaisuuteen tai molempiin. Jaosto kutsuu kaikki Vesiyhdistyksen jäsenet mukaan hulevesijaoston toimintaan. Voitte ilmoittautua jaoston sähköpostilistalle ilmoittamalla tästä sihteerille (maija.taka@aalto.fi).

 

Lisätietoja: http://www.vesiyhdistys.fi/hulevesijaosto/, Nora Sillanpää  (pj. nora.sillanpaa@aalto.fi), Maija Taka (siht., maija.taka@aalto.fi)

 


Lentokenttäalueen hulevesien suodatuskokeita toteuttavat yhteistyössä Finavia, Aalto-yliopisto ja Sitowise Oy. Tutkimus on osa Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean -ratkaisut – projektia (Hule S&C), jonka toteuttajina toimivat Lahden, Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Finavia, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Lentokentän hulevesien suodatuskokeita ovat tukeneet Leca Finland Oy, RPK Hiili Oy ja Seepsula Oy. Hule S&C-hankkeen muita yhteistyökumppaneita ovat Luonnonvarakeskus LUKE, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Sensmet Oy, Optoseven Oy, WSP Finland Oy, Ruskon Betoni Oy, Rudus Oy, Fortum Waste Solutions Oy ja Bluet Oy. Uudenmaan liitto tukee hanketta Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) – rahoituksella. Hanke toteutetaan 1.1.2018–28.2.2019.

FWF hakee toimitusjohtajaa

Suomen vesifoorumi ry hakee uutta toimitusjohtajaa edistämään suomalaisen vesiosaamisen  kansainvälistymistä. Tehtävään haetaan myyntihenkistä vesialan ammattilaista, jolla on kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta. Hakuaikaa on 17.8. asti. Lue tarkempi ilmoitus tästä: FWF_Toimitusjohtaja.

Tallinnan vesihuoltoon tutustumassa

Innokas 16 hengen excursioryhmämme suuntasi suoraan satamasta Tallinnan Veden vedenpuhdistamolle Ülemiste-järven rantaan. Chief Operations Officer Aleksandr Timofejev kertoi meille aluksi Tallinnan Veden historiaa. Ülemisten vesilaitos perustettiin vuonna 1927, joten se juhli 90-vuotista taivaltaan viime vuonna. Ülemiste on kuitenkin toiminut Tallinnan kaupungin raakavesilähteenä paljon ennen tätä, noin 1300-luvulta lähtien. Nykyään raakavettä otetaan myös pohjavesikaivoista, mutta kuitenkin lähes 90 % raakavedestä otetaan Ülemiste-järvestä. Kokonaisuudessaan vesilaitos tuottaa talousvettä noin 60 000 kuutiota päivässä. Kokonaisuudessaan vedenkulutus on pienentynyt noin neljännekseen siitä mitä se oli Neuvostoliiton aikaan.

Ülemiste-järvi on Tallinnan Veden pääasiallinen raakavesilähde

Ülemiste-järvi raakavesilähteenä on melko haasteellinen. Järvi on matala, pohja mutainen ja leväkukinnot aiheuttavat ongelmia. Riskienhallinnan osalta päänvaivaa aiheuttaa myös järven sijainti tieliikenteen pääväylien ja lentokentän välissä.

Virossa vesilaitokset maksavat veroa vedenotosta. Pohjavedelle vero on noin 2,5-kertainen pintaveteen verrattuna.

Tallinnan Vesi tuottaa vesihuoltopalvelut noin kolmasosalle Viron väestöstä eli noin 460 000 kuluttajalle. Suoria asiakkaita vesilaitoksella on 22 000.

Vastuu hulevesistä on nykyisin Tallinnan kaupungilla, joka ostaa niiden hallintaan liittyvät palvelut vesilaitokselta.

Chief Operations Officer Aleksandr Timofejev

Työntekijöitä laitoksella on 315, joiden keski-ikä on 46 vuotta.

Vuonna 1997 vesilaitoksen toiminta muutettiin osakeyhtiömuotoon ja perustettiin AS Tallinna Vesi, jonka osakkeet olivat kaikki Tallinnan kaupungin omistuksessa. Vuonna 2001, suurin osa osakkeista myytiin brittiläiselle United Utilitiesille. Vuonna 2005 Tallinnan Vesi listautui Tallinnan pörssiin. Tällä hetkellä isoimmat osakkeenomistajat ovat United Utilities (35,3 %) ja Tallinnan kaupunki (34,7 %). Osakkeista 30 % on hajaomistuksessa.

Vaikka vesilaitos on yksityistetty, vaikutti sääntely kuitenkin olevan melko tiukkaa. Tallinnan Vesi perustikin vuonna 2010 tytäryhtiö OÜ Watercomin, joka tuottaa sääntelyn ulkopuolella olevia palveluita, esimerkiksi verkoston kunnossapitoon ja rakentamiseen liittyviä palveluita niin emoyhtiölle kuin ulkopuolisillekin. Ainoa toiminnan osa, jonka vesilaitos ostaa ulkopuolelta, on turvallisuuspalvelut.

Vanha puuputki

Tallinnan Vesi on panostanut verkoston saneeraukseen ja kunnossapitoon. Vuotoprosentti onkin saatu laskemaan 35 prosentista (v. 2010) 14 prosenttiin (v. 2017). Vuotoprosentin tippumiseen vaikutti merkittävästi vanhojen huonokuntoisten venttiilien vaihto uusiin. Lisäksi jätevesiviemäriverkostoa huuhdellaan 150–180 km vuodessa. Vesilaitokset joutuvat Virossa maksamaan saasteveroa jätevedestä myös silloin kun puhdistusvaatimukset täytetään. Jokaisella tarkkailtavalla pitoisuudella on oma hintansa. Vuotovesimäärän pieneneminen on siten myös taloudellisesti hyvin tärkeää Tallinnan Vedelle, sillä jätevedenpuhdistusprosessi ei ole tähän mennessä toiminut tarpeeksi hyvin rankkasateiden aikaan. Vuonna 2016 Tallinnan Vesi joutui maksamaan yhteensä noin 1 miljardia euroa sakkoa.

Aleksandr Timofejev korosti vesihuollon yhteiskunnallista merkitystä, viestintää ja asiakaspalvelua. Tallinnan Vesi onkin onnistunut vaikuttamaan ihmisten asenteisiin hanaveden suhteen. Vesilaitos on esimerkiksi tehnyt tiedotuskampanjan, jossa kuuluisat baarimikot kehittivät hanaveteen pohjautuvat drinkit. Mainosjulisteissa näiden drinkkien kanssa poseeraavat Viron tunnetuimpia julkkiksia. Vuonna 2010 tallinnalaisista 54 % ilmoitti juovansa hanavettä ja vuonna 2017 tämä luku oli noussut 73 prosenttiin.

Julisteita Tallinnan Veden Kraanivesi on joogivesi -kampanjasta (Hanavesi on juomavettä)

Tallinnan Veden johtokunta käsittelee kaikki asiakkailta tulevat valitukset. Vesilaitos maksaa automaattisen 20 euron korvauksen asiakkaalle, jos asiakaslupaus on petetty. Esimerkiksi jos asiakas ei ole saanut tietoa vesikatkosta, on asiakaslupaus petetty. 2000-luvun alusta lähtien vedenjakelun keskeytysten ja viemärin tukkeutumien määrää on saatu pienennettyä huomattavasti. Tallinnan Vesi on ottanut käyttöön tekstiviestitiedotteet, mutta tämän lisäksi heillä on kehitteillä sovellus, jonka kautta saisi tietoa vesikatkoista ja poikkeustilanteista myös muualla kuin omassa kiinteistössä kuten työpaikalla tai lapsen päiväkodissa.

Tallinnan Veden yleisesittelyn jälkeen pääsimme tutustumaan vedenpuhdistamon toimintaan ja teimme kierroksen puhdistamolla. Pääsimme muun muassa tutustumaan veden otsonointiin, joka on ollut laitoksella käytössä vuodesta 1997.

Vesiyhdistyksen pj Riku Vahala seurassaan vesihuoltojaoston pj Nasti Korhonen ja Doris Kalve tutustumassa otsonin valmistukseen

Merkittäväksi tulevaisuuden haasteeksi Tallinnan Vedelle Timofejev nimesi jätteen syntymisen ehkäisy ja kierrättämisen lisäämisen. Tästä hyvänä esimerkkinä on lietteen hyötykäyttö energian ja ravinteiden osalta.

Aleksandr Timofejev esittelemässä valvomon toimintaa

Laitoskierrokselta jatkoimme tutustumaan Viron vesilaitosyhdistyksen eli EVELin toimintaan. Meitä isännöi lähes koko EVELin väki: toimitusjohtaja Vahur Tarkmees, oikeudellinen neuvonantaja Pille Aarma ja viestintäpäällikkö Irina Vahtra. EVEL:llä on 72 jäsentä, joista 46 on vesilaitoksia.

EVELin toimitusjohtaja Vahur Tarkmees, oikeudellinen neuvonantaja Pille Aarma ja viestintäpäällikkö Irina Vahtra

Keskustelimme Viron ja Suomen vesihuoltokentän yhtäläisyyksistä. Molemmissa maissa yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nähdään suuri määrä pieniä vesilaitoksia. Virossa toimii 150 vesilaitosta, joista suuri osa on hyvin pieniä ja joilla on haasteita osaamisen kanssa. Hajautunut rakenne on neuvostoaikojen jäänne, jolloin jokaisen kunnan piti huolehtia vesihuollosta itsenäisesti. Jätehuollon puolella vanha rakenne muuttui, kun kaatopaikkoja koskeva direktiivi ohjasi sektoria tiivistymään, mutta vesihuollon puolella ei ole ollut vastaavaa lainsäädännöllistä ohjausta. Tallinnan Vettä lukuun ottamatta kaikki vesilaitokset ovat 100 % kuntien omistamia.

EVEL on juuri teettänyt selvityksen, jossa tarkasteltiin vesilaitosten yhdistämistä taloudellisesta näkökulmasta. Jos Viron vesihuoltokenttää tarkastellaan ainoastaan taloudellisesti, vesilaitoksia tulisi olla vain yksi. Vierailun isäntiemme mukaan kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto olisi kuitenkin kymmenenkunta vesilaitosta. Vesihuolto voitaisiin järjestää maakuntakohtaisesti.

Toiseksi merkittäväksi haasteeksi vesihuoltokentällä EVELiläiset nimesivät jätevesipuolen kasvavat vastuut. Vesilaitokset ovat erityisen tyytymättömiä siihen, että hallinnossa painotetaan piipunpääratkaisuja saastumisen ehkäisyn sijaan. Vesilaitokset joutuvat maksamaan korkeaa saasteveroa, jos niiden lupaehdot päästöjen osalta ylittyvät, mutta niillä ei juuri ole mahdollisuuksia pyrkiä vaikuttamaan asiakkaidensa viemäriin päästämän jäteveden laatuun.

Tallinna Vesi

Tutustuttuamme Tallinan Veteen ja EVELiin excuporukamme suuntasi porukalla syömään. Ravintolassa ja laivamatkoilla olikin hyvin aikaa muistella 10 vuotta täyttävän vesihuoltojaoston historiaa ja suunnitella tulevaa.

Iloinen excuporukka

Kokonaisuudessaan excursio oli erittäin kiinnostava. Viron vesihuoltokenttä on monessa mielessä hyvin samankaltainen kuin Suomen, joten voimme oppia paljon toistemme kokemuksista. Vesihuoltojaosto haluaakin kiittää Tallinnan Vettä ja Aleksandr Timofejevia sekä EVELiä ja Vahur Tarkmeesta, Pille Aarmaa ja Irina Vahtraa erittäin lämpimästä vastaanotosta & asiantuntevasta opastuksesta Viron ja Tallinnan vesihuoltoon. Lisäksi kiitämme Maa- ja vesitekniikan tuki ry:tä matkan taloudellisesta tukemisesta.

VUOSIKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Suomen Vesiyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin 19.4.2018 Suomen ympäristökeskuksen Mechelininkadun tiloissa Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Leena Saviranta. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 11§:ssä mainitut asiat sekä ehdotuksia muutoksiksi yhdistyksen sääntöihin. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa kauden 2018–2019 Riku Vahala ja Hallituksen jäseninä jatkavat kauden 2018 Veli-Pekka Vuorilehto, Annina Takala, Nasti Korhonen ja Hannu Marttila. Kaudelle 2018–2019 yhdistyksen hallitukseen valittiin Saijariina Toivikko, Pirkko Öhberg ja Erkki Santala. Varajäseniksi kaudelle 2018 valittiin Sanna Vienonen, Nora Sillanpää ja Ville Keskisarja. Jäsenmaksuiksi päätettiin:

  • henkilöjäsen 60 euroa (ilman Vesitalous-lehteä 40 euroa)
  • opiskelijajäsen 10 euroa
  • yhteisöjäsen 300 euroa.

Maksut Suomen Vesiyhdistys ry:n tilille FI95 8000 1601 3156 00. Eräpäivä jäsenmaksuilla on 20.5.2018. Erillisiä paperisia jäsenmaksulomakkeita ei lähetetä henkilö- ja opiskelijajäsenille. Verkkopankissa maksaessasi voit käyttää vanhaa viitenumeroasi tai lisätä viesti-kenttään ”Jäsenmaksu 2018” sekä nimi, ketä maksu koskee (esim. jos työnantaja maksaa).

VIRTAUSTEKNIIKKA R2018

Virtaustekniikka R2018 on ilmestynyt.

Nimike:         Virtaustekniikka, Vedensiirtojärjestelmien toiminnallinen suunnittelu nykyaikaisin menetelmin –pohjalta tehty korjattu ja uudistettu painos.

Tekijä:           Martti Pulli

Ilmestynyt:    Helmikuu 2018

Hinta:            46,50 € (sis. alv 10 %)

Kirjan esittely: Virtaustekniikka_ESITE_r2018

Scientific writing & publishing workshop 2018: Call for abstracts

Aalto University and Young Water Professionals (YWP) Finland in collaboration with International Water Association (IWA) are organizing a scientific writing and publishing workshop for doctoral students in the field of water research. The workshop, free of cost, will be arranged at Aalto University, Finland from 21st to 24th August 2018 and it welcomes all doctoral students from Nordic and Baltic countries.

In this 4 day workshop the professionals will teach the importance of the readership (why publish, what is the message of the paper), the publication process itself, and share the editor’s perspectives to manuscripts and publishing. Additionally, you will get guidance on manuscript writing and research presentation and communication. The workshop is facilitated by Professor Gustaf Olsson.

A maximum of 24 students will be chosen based on the applications. Please apply by sending a one-page abstract about your research (topic and state of the work, manuscript to work with in the workshop) to (waterwriting2018@list.aalto.fi) no later than on 3rd May. Title your email as “WORKSHOP ABSTRACT”. The selected students will be informed by 11th May. Kindly notice, that all the selected students are required to bring an unfinished manuscript – even an early draft is suitable. Students will get individual instruction on their manuscript, aiming to make it to a publishable scientific paper.

For more information, please contact waterwriting2018@list.aalto.fi.

Vuoden 2018 kirjallisuuspalkinto prof. Mika Sillanpäälle

Suomen Vesiyhdistyksen kirjallisuuspalkinto 2018 myönnettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston vihreän kemian laboratorion johtajalle, kemian professori Mika Sillanpäälle.

LUT kemiantekniikan johtaja, professori Mika Sillanpää, teknillinen tiedekunta. Valokuvaaja Teemu Leinonen

Professori Sillanpää valmistui Teknillisestä korkeakoulusta kemian diplomi-insinööriksi vuonna 1992 ja tekniikan tohtoriksi 1997. Vuonna 2013 hän suoritti lisäksi Aalto-yliopistossa MBA-tutkinnon.

Hänellä on yli 500 kansainvälisesti referoitua tieteellistä artikkelia, julkaisuja yhteensä yli 700 ja viittauksia julkaisuihin noin 18 000. Hän on ohjannut lähes 40 väitöskirjaa. Lisäksi hän on toiminut arvioijana yli 240 akateemisessa lehdessä. Palkittava on noussut vuoden alussa maailman viitatuimpien noin 3300 tutkijan joukkoon ja on viimeisimmällä Highly Cited Researchers -listalla ainoa kemian alan tutkija Suomesta. Hän on näin ollen Suomen viitatuin tutkija kemian ja kemiantekniikan alalla tällä hetkellä.

Tutkimuksessaan hän pyrkii osaltaan ratkaisemaan puhtaan veden saannin ja riittävyyden ongelmaa paikoissa, joissa se on uhan alla. Tällä hetkellä hänen tutkimuksensa suuntautuu yhä enemmän kiertotalouden suuntaan. Hän pyrkii tutkimusryhmineen ratkomaan, miten vedenkäsittelystä voitaisiin muodostaa voittoa tuottava prosessi kuluerän sijaan. Hänen tutkimuksensa selvittävät energian, veden ja ravinteiden sekä arvoaineiden talteenottoa ja jatkojalostusmahdollisuuksia.

Kutsu Suomen Vesiyhdistys ry:n vuosikokoukseen

Suomen Vesiyhdistys ry:n vuosikokous pidetään torstaina 19.4.2018 klo 17:00 alkaen Suomen ympäristökeskuksessa (Mechelininkatu 34a, Helsinki, 1. krs kokoustila Muuttohaukka). Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§:ssä mainitut asiat sekä ehdotus muutoksista yhdistyksen sääntöihin.

Tarjolla kahvia ja voileipiä, tervetuloa vuosikokoukseen!

Maailman Vesipäivän 22.3.2018 seminaarin esitykset

Maaperä, vesi ja meri
Saara Kankaanrinta, Baltic Sea Action Group

Vesivarojen arvo Suomessa
Turo Hjerppe, Suomen ympäristökeskus

Suomen arktisten vesien tila
Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus

Kaupunkipuron tarina
Markus Tapaninen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?
Nora Sillanpää, Aalto-yliopisto

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla
Tiina Leiviskä, Oulun yliopisto

Kaivosten vesienhallinta ja pohjoisten olosuhteiden erityispiirteet
Piia Juholin, Pöyry Finland Oy

Bioprosessit kaivosvesien puhdistuksessa
Jaakko Puhakka, Tampereen teknillinen yliopisto

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa
Anna-Kaisa Ronkanen / Katharina Kujala, Oulun yliopisto

Chemical treatment of acid mine drainage
Anna Gulkova, Aalto-yliopisto

Ecomondo – The Green Technologies Expo messut Riminillä 6.-9.11.2018

Välimeren alueen tärkein Cleantech -tapahtuma, joka järjestetään joka vuosi marraskuussa Italian Riminillä. Mukana ovat kaikki biotalouden osa-alueet ja kaikkiaan näyttelypinta-alaa on yli 110 000 neliötä ja näytteilleasettajia n. 1 200. Messujen aikana järjestetään satoja seminaareja, kokouksia yms. tapahtumia.

Lisätietoa messuista: https://en.ecomondo.comhttps://en.keyenergy.it, ECOMONDO ESITTELYVIDEO