Käsittelymenetelmistä

Yksittäisen kiinteistön tai pienen alueen jätevesien käsittelyn tavallisimmat menetelmät ovat:

Tarkkaa ja syvällistä tietoa eri laitteista ja menetelmistä löytyy Vesi.fi-palvelusta SYKEn puhdistamosivustolta.  Tässä kuvataan joitakin menetelmiä ”pähkinänkuoressa”.

Maahanimeytys, maasuodattamot sekä kasvi ja kosteikkopuhdistamot

Suomessa yleisimpiä ovat maasuodattamo ja maahanimeyttämö. Jätevedet johdetaan näihin molempiin maapuhdistamotyyppeihin saostussäiliön tai -kaivon kautta. Saostussäiliön tulee olla oikein mitoitettu ja rakennettu, jotta se poistaa jäteveden kiinteää ainetta riittävän tehokkaasti. Pelkille harmaille jätevesille riittää kaksiosainen, muulloin tarvitaan kolmiosainen säiliö.

Maasuodattamossa saostussäiliöstä tai -kaivosta lähtevä jätevesi johdetaan imeytysputkien, erityisten maakerrosten ja kokoomaputkien kautta purkuputkeen. Jätevesi puhdistuu suodattuessaan kerrosten läpi. Iso merkitys puhdistumiselle on suodatinkerroksella, johon asennetun suodatinhiekan tulee olla oikeanlaista.

Maasuodattamo eristetään usein ympäröivästä maaperästä vedenpitävällä kalvolla tai kerroksella. Eristys voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos pohjavesiolosuhteet sen sallivat. Eristämätön maasuodattamo toimii käytännössä silloin myös maahanimeyttämönä ja eristyksen jättäminen pois on mahdollista, jos puhdistamon kohdalla jätevesien imeyttäminen on sallittua.

maasuodattamo, svg

Kaavio esisaostuksella varustetusta maasuodattamosta

Fosforisuodattimella varustettu maasuodattamo

Käsiteltäessä pelkästään harmaita jätevesiä erillistä fosforin poistoprosessia ei yleensä tarvita. Jos käsitellään kaikkia jätevesiä, fosforinpoisto tulee usein aiheelliseksi ajan myötä. Fosforin poistoon on kolme vaihtoehtoa: Erillinen fosforisuodatin maasuodattamon jälkeen, fosforin kemiallinen saostus ennen tai jälkeen maasuodattamon tai fosforia poistavan materiaalin lisääminen suodatinkerrokseen puhdistamon rakentamisen yhteydessä.

Oikein rakennettu ja ylläpidetty maasuodattamo on toimintavarma ja pitkäikäinen ja se vaatii melko vähän huoltoa. Sille tarvitaan kuitenkin riittävästi tilaa tontilla. Mikäli rakennuspaikan korkeusero ei ole riittävä painovoimaisesti toimivalle maasuodattamolle, se voidaan myös varustaa pumppaamolla ja rakentaa kokonaan tai osittain maanpinnan tason yläpuolelle. Ratkaisuksi voidaan myös valita niin sanottu vaakavirtaussuodattamo.

Maahanimeyttämö on rakenteeltaan maasuodattamoa yksinkertaisempi. Saostussäiliöstä tai -kaivosta lähtevä jätevesi johdetaan imeytysputkien kautta maaperään. Jätevesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi. Maahanimeyttämö on mahdollinen silloin, kun jätevesien imeyttäminen maaperään on sallittua ja maaperä laadultaan imeytykseen sopiva.

imeytya, svg

Kaavio maahanimeyttämöstä.

Sekä maasuodattamon että maahanimeyttämön toteutukseen on nykyään saatavilla erilaisia moduuleita, jotka tehostavat jäteveden tasaista jakautumista ja erityisesti biologista prosessia. Niitä käyttämällä pienenee tarvittavan maa-alueen pinta-ala ja maapuhdistamo voidaan mahduttaa entistä pienemmälle tontille.

Kasvi- ja kosteikkopuhdistamoissa jätevedet esikäsitellään saostussäiliössä tai -kaivossa kuten maapuhdistamoissa. Esikäsittelyn jälkeen jätevedet johdetaan maahan rakennettuun altaaseen. Altaaseen on istutettu kasvilajiketta, joka sitoo jäteveden ravinteita. Puhdistuminen perustuu jäteveden viipymään ja orgaanisen aineen hajoamiseen sekä jäteveden lika-aineiden sitoutumiseen kasveihin. Suomessa on viime aikoina kasvilajina käytetty erityisesti pajua, joka kasvaa nopeasti ja voidaan myöhemmin käyttää energian tuotantoon. 

valokuva, 138 kb jpg

Vaakavirtasuodattamo rakenteilla

valokuva, 133 kb jpg

Maasuodattamon sovittaminen tontille voi olla haasteellista

ylös

Laitepuhdistamot

Laitepuhdistamoita on useita eri malleja ja merkkejä, jotka poikkeavat toisistaan prosessiyksiköiden osalta. Laitepuhdistamoiden eri tyyppejä ovat aktiivilietepuhdistamot, biosuotimet ja bioroottorit.

Aktiivilietepuhdistamot voidaan jakaa sen mukaan, onko biologinen liete (bioliete, aktiiviliete) vapaasti vedessä liettyneenä vai kiinteän ns. kantaja-aineen pinnalla. Ensin mainitut aktiivilieteprosessit voivat olla joko jatkuvatoimisia tai jaksoittaisia. Jatkuvatoimisissa puhdistamoissa jätevettä johdetaan jatkuvasti prosessiin ja siitä pois. Puhdistamon eri prosessivaiheet toimivat silloin eri säiliöissä tai säiliöiden osissa.

Kantoaineprosessilla toimivissa aktiivilietepuhdistamoissa liete on kiinnittynyt vapaasti kelluvaan kantoaineeseen. Prosessissa voidaan pitää suurta aktiivilietepitoisuutta eikä pelkoa aktiivilietteen karkaamiseen ole. Kantoainekappaleet erotetaan siivilöillä eivätkä ne kierrä selkeyttämön kautta.

Kaavio aktiivilieteprosessista. Käytännössä laitepuhdistamossa esikäsittely, ilmastus ja selkeytys ovat yhdessä kolmiosaisessa säiliössä.

Toinen vaihtoehto on panosprosessi, jossa hapellinen ja hapeton tila sekä biolietteen erottaminen tapahtuvat samassa säiliössä. Eri tiloja ohjataan logiikalla, joka ohjaa kompressorien, sekoittimien, venttiilien ja pumppujen käyntiä.

Panosprosessi, svg

Kaavio biologisesta panosprosessista, jossa fosfori poistetaan kemiallisesti ilmastusaltaassa.

Biosuotimissa biologinen liete kasvaa kiinteästi asennettujen muovi- tai mineraalikappaleiden pinnalla. Ne voivat olla koneellisesti ilmastettuja tai ilmastamattomia ja vesi voi kulkea niiden läpi joko vain kerran tai sitten niihin on järjestetty kierto, jonka avulla typenpoistoa tehostetaan.

biosuodin, svg

Kaavio biologisesta suotimesta, jossa on fosforin jälkisuodatus.

Altaassa voi olla myös veteen puoliksi upotettuja muovikiekkoja, jotka hitaasti pyörien vievät biolietteen (biofilmin) vuoroin veteen ja vuoroin ilmaan.

Yhteistä näille ns. kantoainemenetelmille on se, että vedestä erotettavan lietteen määrä on huomattavasti pienempi kuin aktiivilietemenetelmässä. Häiriön sattuessa ei pahimmassa tapauksessa käy niin, että suuri osa biolietteestä karkaa puhdistetun jäteveden mukana, vaan liete pysyy kiinnittyneenä kantoaineeseen (biologisen suodattimen täyteaine, bioroottorin kiekot).

bioroottori, svg

Kaavio bioroottorilaitoksen roottoriyksiköstä

Kaikissa pienpuhdistamoissa fosfori voidaan poistaa kemiallisessa yksikössä joka sijoitetaan joko ennen biologista yksikköä tai sen jälkeen. Rinnakkaissaostuksessa saostuskemikaali syötetään biologiseen yksikköön, jolloin saostunut fosfori poistuu biologisen ylijäämälietteen mukana.

Typpi poistetaan biologisesti hapettamalla typpiyhdisteet ensin nitraatiksi ja pelkistämällä nitraatti tämän jälkeen hapettomissa oloissa typpikaasuksi.

Kaikissa laitepuhdistamoissa syntyy erilaisia lietteitä. Lietteiden määrä kasvaa eri prosessivaiheiden seurauksena ja lietettä onkin poistettava säännöllisesti.

valokuva, 121 kb jpg

Hyväkuntoiset vanhat saostuskaivot voidaan muuttaa biologiseksi puhdistamoksi.

Laitepuhdistamot vaativat huoltoa ja tarkkailua vähintään käyttöohjeen mukaisesti. Ylläpito kannattaa jättää ammattilaisten hoidettavaksi.

ylös