Kirjoittajan arkistot:Annina

Maailman vesipäivän seminaari 2020: esitysmateriaalit ja tallenteet on julkaistu

Vuoden 2020 maailman vesipäivän teemana oli ilmastonmuutos ja vesi. Suomen Vesiyhdistyksen perinteinen seminaari järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti verkossa 13.11.2020.

Tilaisuutta seurasi päivän mittaan etäyhteydellä kaikkiaan noin 180 osallistujaa.

Alta on ladattavissa esitysmateriaalit (pdf-tiedostoina) ja katsottavissa tallenteet seminaarin esityksistä. Katso seminaarin ohjelma.

Tilaisuuden avaus

Juhani Järveläinen, Suomen Vesiyhdistys & Hulevesijaosto

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen

Puheenjohtaja Annina Takala, Suomen Vesiyhdistys

Limnologian jaoston tervehdys – jaoston puheenjohtaja Antton Keto

Hulevesijaoston tervehdys – jaoston puheenjohtaja Juhani Järveläinen

Ilmastonmuutos ja vesi

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa Toimialajohtaja Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksen vaikutukset pintavesiin – Tutkimuspäällikkö Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti

Pohjavedet ja ilmastonmuutos – Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon – Tutkija Päivi Meriläinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ilmastonmuutoksen riskit ja mahdollisuudet suomen vesisektorilla – Leading consultant Mikko Halonen, Gaia Consulting Oy

Mikroilmasto pohjoisten ekosysteemien muutosta puskuroivana tekijänä – Tutkimusprofessori Juha Aalto, Ilmatieteen laitos

Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 –säätiön ohjelmajohtaja Saara Vauramon fasilitoimassa paneelikeskustelussa syvennyttiin ilmastonmuutos ja vesi –teemaan liittyviin keskeisiin kysymyksiin. Panelisteina Hannele Korhonen (Ilmatieteen laitos), Päivi Meriläinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Mirjam Orvomaa (Suomen ympäristökeskus), Harri Koivusalo (Aalto-yliopisto) ja Lea Kauppi (Suomen ympäristökeskus).

Ajankohtaista vesisektorilta

VESI.FI – tiedon merkitys ilmastonmuutokseen varautumisessa ja sopeutumisessa – Projektipäällikkö Seija Rantonen, Suomen ympäristökeskus

Suomen Vesistösäätiön toiminnan esittelyLiisa Hämäläinen

Tilaisuuden päätteeksi julkistettiin vuoden 2020 Vesiyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon sekä YWP-jaoston vuosipalkinnon saajat.

Lämmin kiitos puhujille ja osallistujille sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle tilaisuuden mahdollistamisesta.

Vuoden 2021 maailman vesipäivän teemana on veden arvostus (”Valuing Water”). Toivottavasti näemme silloin Säätytalossa!

Vuoden 2020 kirjallisuuspalkinto erikoistutkija Seppo Knuuttilalle

Tutkimus on aivan keskeisessä roolissa, kun pyritään hahmottamaan ilmastonmuutoksen kaltaisia monimutkaisia ilmiöitä – saati sitten kun pohditaan niihin ratkaisuja. Tieteelliset tutkimukset lisäävät tietoa ympäristön ja vesien tilasta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Tutkimusjulkaisut eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan on tärkeää, että tieteellinen tieto saa meidät kaikki ymmärtämään paremmin ympäröivää maailmaa ja että tämä parempi ymmärrys ja tutkittu tieto toimivat kaikilla tasoilla päätöksenteon perustana.

Suomen Vesiyhdistys ry on jakanut kirjallisuuspalkinnon vuodesta 1989 alkaen. Jakoperusteiden mukaan palkinto voidaan myöntää tieteellisestä julkaisusta tai tuotannosta, mutta myös kansanomaisemmasta vesialan julkaisutuotannosta. Järjestyksessään 32. kirjallisuuspalkinnon myönnettiin maailman vesipäivän seminaarissa 13.11.2020 Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttilalle. Hän on tutkinut Itämerta neljännesvuosisadan ajan ja julkaissut lukuisia tieteellisiä artikkeleita ja raportteja, sekä suurelle yleisölle suunnattuja tekstejä. Tämän lisäksi hän osallistuu aktiivisesti keskusteluun sosiaalisessa mediassa pitäen pinnalla niin Itämereen, ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen kuin kestävään kehitykseenkin liittyviä näkökulmia.

Lämpimät onnittelut koko Suomen Vesiyhdistyksen puolesta Seppo Knuuttilalle.

Seppo Knuuttilan julkaisut SYKEn tietokannassa
Seppo Knuuttila Twitterissä

Ensimmäinen YWP-kunniakirja myönnettiin WaterFinns ry:lle

Vesiyhdistyksen jaosto Young Water Professionals Finland (YWP) jakoi Maailman vesipäivän seminaarissa 13.11.2020 historiansa ensimmäisen tunnustuksen YWP-kunniakirjan muodossa. Tunnustuksella halutaan kiittää henkilöitä ja organisaatioita, jotka toiminnallaan edistävät erityisesti nuorten asiantuntijoiden osaamista, urakehitystä ja viihtymistä vesialalla ja siten tukevat tietotaidon siirtymistä seuraaville sukupolville.

Jaoston työvaliokunta valitsi yksimielisesti kunniakirjan ensimmäiseksi saajaksi WaterFinns ry:n. WaterFinns on vuonna 2001 perustettu yhdistys, joka toiminnallaan edistää vesialan tietotaidon siirtymistä kehitysyhteistyöhankkeiden kautta. Vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö on toteuttanut vuosien varrella lukuisia eri hankkeita, joissa tulevat ammattilaiset ovat kehittäneet osaamistaan senioriasiantuntijoiden opastamana. Mentorihenkinen toimintamalli on todettu tehokkaaksi ja sitä tulisi hyödyntää muissakin vesialan organisaatioissa nykyistä laajemmin.

Tunnustuksen oli tilaisuudessa vastaanottamassa WaterFinns ry:n toiminnanjohtaja Matias Heino. YWP työvaliokunta onnittelee voittajaa!

YWP:n kunniakirja jaetaan vuosittain Maailman vesipäivänä 22. maaliskuuta sellaiselle henkilölle tai organisaatiolle, joka on merkittävästi vesialalla edistänyt nuorten asiantuntijoiden roolia, vaikuttamismahdollisuuksia tai muutoin ansiokkaasti tukenut heidän ammatillista kehittymistään. Kuulostaako tutulta? Ilmianna oma ehdokkaasi: ywpfinland@gmail.com.

YWP Finlandin kv-urailta 24.9.

Kiinnostaako kansainvälinen ura vesialalla?

Kotimaan vesikysymyksiä pohtiessa helposti unohtuu, minkä mittakaavan haasteita maailmalla odottaa. Kansainväliset työtehtävät antavat perspektiiviä, mutta miten niihin pääsee? Mitä kansainvälinen työ vesialalla käytännössä tarkoittaa – ja miksi se kannattaa? 

Tule kuulemaan tarinoita ja ajatuksia kansainvälisestä urasta Young Water Professionals Finlandin (YWP) kv-uraillassa! Mukana on asiantuntijoita niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta jakamassa näkemyksiä ja vinkkejä kansainvälisistä tehtävistä vesialalla. Tilaisuus on suunnattu uransa alkuvaiheessa oleville ja vastavalmistuneille, mutta myös opiskelijat ovat lämpimästi tervetulleita.

Tilaisuus järjestetään torstaina 24.9. klo 17–19 Teams-webinaarina. Tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille ennen tapahtumaa. Ilmoittaudu mukaan tästä >>>

YWP Finlandin tavoitteena on tuoda vesialan nuoret asiantuntijat yhteen ja tarjota vertaistukea, verkostoja ja viihtyisämpää työelämää. Olemme myös International Water Associationin (IWA) maakohtainen YWP-jaosto.

p.s. Syyskuun 29. päivä on myös tarjolla mahdollisuus verkostoitua pohjoismaisten YWP:läisten kanssa ja suunnitella yhdessä maailmanvalloitusta. Kts. lisätiedot.

Maailman Vesipäivän seminaari 13.11.2020


Aika: 13.11.2020 klo 12.00 alkaen
Paikka: Säätytalo, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki
Ilmoittautuminen: Viimeistään 6.11. Ilmoittautumislomake.

Maailman Vesipäivän seminaari on vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi siirretty pidettäväksi perjantaina 13.11.2020. Olemme avanneet ilmoittautumisen, ja tilaisuuden käytännön järjestelyjen sujuvuuden takaamiseksi pyydämmekin myös jo ilmoittautuneita uusimaan ilmoittautumisensa.

Tilaisuus pyritään järjestämään mahdollisimman pitkälti alkuperäisen ohjelman mukaan mutta pyydämme kuitenkin huomioimaan, että muutokset ovat mahdollisia. Päivitämme ohjelman niin pian kuin mahdollista.

Lisätietoja:
Juhani Järveläinen, puh. 050 559 4083, juhani.jarvelainen@lahti.fi 
Anne Liljendahl, Anne.Liljendahl@vahanen.com

Tiedote Maailman vesipäivän seminaarin lykkäämisestä

Suomen Vesiyhdistys on päättänyt lykätä vuoden 2020 Maailman Vesipäivän seminaarin järjestämistä myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan. Lykkäämisen syynä on nykyinen koronavirustilanne: Vesiyhdistys ei nopeasti kehittyvässä tilanteessa pidä tilaisuuden järjestämistä suunnitellussa aikataulussa vastuullisena kaikkien osallistujien turvallisuuden kannalta.

Tieto tapahtuman uudesta ajankohdasta julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan uudelleen mahdollisimman pian tilanteen selkiinnyttyä.

Lisätietoja:

Juhani Järveläinen (juhani.jarvelainen@lahti.fi, +358 50 559 4083)

Anne Liljendahl (anne.liljendahl@vahanen.com)

Vesiyhdistyksen video

Lokakuussa järjestetyssä 120 vuotta vesialan yhteistyötä -seminaarissa juhlistettiin Suomen vesiyhdistys ry:n 50-vuotista taivalta ja juhlan kunniaksi julkaistiin myös esittelyvideo yhdistyksen toiminnasta.

YWP-jaosto kokoustaa 19.11. klo 17.15

YWP-jaosto piti järjestäytymiskokouksen syyskuussa, jossa jaostolle valittiin työvaliokunta. Työvaliokuntaan ja toimintaan on mahdollista kuitenkin tulla vielä mukaan. Seuraava kokous pidetään 19.11. klo 17.15 FWF:n toimistolla (Eerikinkatu 8, Helsinki). Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Kokouksen asialistalla on muun muassa jaoston viestintä, tulevat tapahtumat ja jaoston aseman virallistaminen osana IWA:n YWP-toimintaa.

(Kuva: Luova Helsinki)

Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan toimintaan tai haluat vain kuulla lisää YWP Finlandista, niin tervetuloa osallistumaan etänä tai paikan päällä!

Pro Aqua -palkinto 2019

Joka viides vuosi jaettava Pro Aqua –palkinto on Suomen vesiyhdistys ry:n kunnianosoitus vesialan hyväksi tehdystä ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä. Palkinto jaetaan tänä vuonna yhdistyksen historiassa seitsemättä kertaa. Aiempia palkinnon saajia ovat Matti Wäre, Matti Viitasaari, Heino Leskelä, Seppo Mustonen, Pertti Seuna sekä viimeksi Timo Maasilta.

Suomen vesiyhdistyksen historian seitsemännen Pro Aqua –palkinnon saaja on ympäristöneuvos Tapio Kovanen.

Vuoden 2019 Pro Aqua -palkittu Tapio Kovanen (keskellä). Häntä onnittelemassa Suomen Vesiyhdistyksen puheenjohtaja Riku Vahala (oikealla) ja sihteeri Jari Koskiaho.
(Kuva Tuomo Häyrynen)

Tapio Kovanen on edistänyt Suomen vesialaa jo 1970-luvulta alkaen. Vesirakennuksen diplomi-insinööriksi hän valmistui vuonna 1972 ja tekniikan lisensiaatiksi 1985. Tämän jälkeen hän työskenteli vesihallituksessa, Imatran Voimalla, Ekonolla ja korkeimman hallinto-oikeuden yli-insinöörineuvoksena. Vuonna 1992 hän aloitti vesioikeusinsinöörinä Länsi-Suomen vesioikeudessa. Sittemmin hallinnonuudistuksen myötä vesioikeus muuttui Länsi-Suomen ympäristölupavirastoksi ja vielä Etelä-Suomen aluehallintovirastoksi. Viran nimike muuttui samalla ympäristöneuvokseksi. Hän jäi eläkkeelle Etelä-Suomen aluehallintovirastosta vuonna 2013. Näissä tehtävissä hän oli luvittamassa mm. Itämeren kaasuputkea, Loviisan ydinvoimalaitosta, Olkiluodon nykyisiä ja rakenteilla olevaa ydinvoimalaitosta ja Vuosaaren satamaa.

Edellä mainittujen työtehtävien lisäksi hänen panoksensa Suomen vesiyhdistyksen hyväksi on merkittävä. Hän on toiminut pitkään Suomen vesiyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja näistä hallituksen puheenjohtajana vuosina 2008–2014.

Vuoden 2019 Pro Aqua -palkinnon saaja julkistettiin 25.10.2019 Säätytalossa järjestetyssä 120 vuotta vesialan yhteistyötä -juhlaseminaarissa.

IWA:n vuosikokous ja jäsenfoorumi

Kansainvälisen vesiyhdistyksen (International Water Association) IWA:n vuosikokous (Governing Assembly) järjestettiin 4.10.2019 Lissabonissa, Portugalissa. Ennen varsinaista vuosikokousta järjestettiin lisäksi puolen päivän mittainen kansallisten jäsenten foorumi (Governing Members Forum). Vesiyhdistyksen varapuheenjohtaja Annina osallistui kokoukseen Suomen IWA-edustajana. Tässä muistiossa kuvataan lyhyesti vuosikokouksen ja foorumin tapahtumia. Tarkoituksena on tehdä IWA:n toimintaa ja Suomen roolia siinä läpinäkyvämmäksi ja tunnetummaksi.

Governing Assembly

IWA:ssa jäsenmaita on yhteensä 51 ja neuvotteluja käydään useiden maiden kanssa. Jäsenmaat pääsevät vaikuttamaan yhdistykseen vuosikokouksissa, joissa äänestetään mm. järjestön presidentistä ja varapresidenteistä (vuorovuosina). Lisäksi vuosikokouksessa jäsenvaltiot voivat antaa ohjeistusta ja esittää näkemyksensä järjestön toimintoihin, kuten ohjelmien ja aloitteiden muotoiluun, kongressipaikkojen valintaan ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Vuosikokouksessa jokaisella jäsenvaltiolla on käytettävissään yksi ääni.   

Vuosikokouksen aluksi järjestäytymisvaiheen jälkeen kuultiin presidentti Diane D’Arrasin ja toiminnanjohtaja Kala Vairavamoorthyn vuosikatsaukset. Vuodet 2015 ja 2016 olivat vaikeita IWA:lle taloudellisesti. Taustalla oli muun muassa jäsenmäärän romahdus vuosina 2014–2015 (pitkälti uuden jäsenjärjestelmän seurauksena). Vuodelle 2017 tavoitteena oli tasapainoinen budjetti ja sen jälkeen pidemmän tähtäimen taloudellisen jatkuvuuden turvaaminen. Itsetarkoituksena ei ole kerätä varallisuutta, vaan kerätä puskuria niin, että yhdistys ei kaadu, jos isompi tapahtuma ei saavuta tavoitteitaan.

IWA:ssa on tehty strategisia muutoksia vuoden 2017 jälkeen ja esimerkiksi painotettu laajojen ohjelmien sijaan perusjäsentoimintaa. Vuoden 2019 toiminnan painopisteitä ovat olleet jäsentoiminnan kehittäminen, Intia ja Kiina (tulevaisuudessa Latinalainen Amerikka ja Afrikka) sekä IWA:n arvojen monimuotoisuuden (diversity) ja osallistamisen (inclusion) edistäminen. Tulevaisuuden suurena muutoksena on järjestön digitaalinen transformaatio osana jäsenpalvelujen kehittämistä.

Vuosikokouksessa esitettiin myös taloudenhoitajan, IWA Publishingin, jäsentoimintojen, hallinnan ja strategisen komitean raportit. Taloudenhoitajan raportin perusteella yhdistyksen talous on saatu tasapainoon vuoden 2018 osalta ja vuoden 2019 näkymät ovat hyvät. Taustalla on mm. Tokion maailmanvesikongressin taloudellinen onnistuminen, kasvavat jäsenmäärät ja IWA Publishingin tuloutukset.  

IWA Publishingin mukaan vuosi 2018 oli toimintahistorian tuloksekkain. Päätös painottaa avointa julkaisemista on osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi ja tavoitteena on perustaa uusi Open Access -lehti joka vuosi. Myös vaikuttavuuden kannalta päätös on osoittautunut hyväksi. Esimerkiksi Journal of Water Reuse and Desalinationin vaikuttavuuskerroin (Impact Factor) on noussut 125 % sen jälkeen, kun lehti muutettiin Open Accessin piiriin. Tällä hetkellä 10 % kaikista IWA Publishingin julkaisemista artikkeleista kuuluu avoimen julkaisemisen piiriin.

Kuten todettu, IWA:n jäsenkehitys on ollut suotuisa ja jäsenten jakauma on pysynyt ennallaan. Kokonaisuudessaan noin puolet jäsenistä edustavat tutkimusta ja puolet käytäntöä. Tarkempia tietoja jäsenkehityksestä, yhdistyksen taloudesta ja hallinnosta on luettavissa vuosikertomuksesta 2018–2019.

Ehkäpä odotetuin vuosikokouksen osa oli presidentin valinta kaudelle 2020–2022. Ehdotuksia presidentiksi oli tullut kaksi – Hamanth Kasan (Etelä-Afrikka) ja Tom Mollenkopf (Australia). Äänestys oli melko tiukka ja päätyi Tom Mollenkopfin valintaan. Hänen presidenttikautensa alkaa vuonna 2020 Kööpenhaminan maailmankongressissa.

Mollenkopfilla on pitkä historia IWA:n toiminnassa ja hän on kiertänyt aktiivisesti jäsenmaissa. Vuonna 2017 hän vieraili varapresidentin ominaisuudessa myös Suomen Vesiyhdistyksen hallituksen kokouksessa.

Vuosikokouksen muissa asioissa kuultiin lyhyt alustus IWA:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimintaryhmän (SDG taskforce) Kathryn Silvesterin alustus ryhmän työstä. Ryhmä järjesti kesäkuun YWP-konferenssissa kyselyn, jolla kartoitettiin, että kuinka hyvin nuoret vesialan ammattilaiset tietävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja sama kysely toteutettiin myös vuosikokouksen osallistujilla. Molempien kyselyjen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että vesisektorilla tavoitteet ovat vielä vieraita tai niitä ei koeta relevanteiksi oman alan kannalta.

Muissa asioissa kuultiin myös alustus Afrikan vesiyhdistyksen kongressista, joka järjestetään 24–27.2. Kampalassa, Ugandassa (AfWA International Congress & Exhibition) ja jonka järjestämisessä myös IWA on mukana. Vuosikokous pidettiin Lissabonissa ja Helene Alegre kertoi lopuksi uudesta Lisbon International Centre for Waterista.     

Governing Members Forum

IWA:n toiminnan keskiöön on vuoden 2019 aika nostettu jäsenet. Koska maakohtaiset järjestöt ovat tärkeä kosketuspinta jäseniin, IWA:ssa oli päätetty järjestää ennen tämän vuoden vuosikokousta kansallisten jäsenten foorumi (Governing Members Forum). Ajatuksena on kehittää maiden välistä yhteistyötä, jakaa kokemuksia ja tarjota mentorointia uusille jäsenmaille. Foorumissa kuultiin lyhyitä alustuksia eri jäsenmaista, jonka jälkeen teemoja työstettiin pienryhmissä.

IWA:n presidentin mukaan yhtenä keskeisenä haasteena IWA:n toiminnan kehittämisessä on yhä edelleen kielimuuri. Työpajoissa ja keskusteluissa nostetiin ratkaisuja eri maista. Ranskassa on esimerkiksi käännetty IWA:n vesiviisaan kaupungin periaatteet ranskaksi (The 17 IWA Principles for Water-Wise Cities) ja paikallisia yhteisöjä on haastettu sitoutumaan periaatteisiin.  Ruotsissa puolestaan on työryhmä, joka tekee kahden sivun ruotsinkieliset tiivistelmät kiinnostavista IWA:n lehdissä julkaistuista tutkimuksista ja artikkeleista.

Useissa maissa toimii IWA-komitea, jossa on edustettuna maassa toimivat vesialan järjestöt. Esimerkiksi Portugalissa IWA-komitean CNAIAn muodostavat Portuguese Association of Water Resources (APRH), Portuguese Association for Water Distribution and Drainage (APDA) ja Portuguese Association for Environmental and Sanitary Engineering (APESB). Suomessa IWA-komitean tehtävistä vastaa Suomen Vesiyhdistys ja komiteassa on mukana Vesilaitosyhdistys. Käytännössä komiteoiden organisointi ja toiminta eroaa kuitenkin suuresti eri maissa. Foorumissa keskusteltiin paljon siitä, miten komiteoiden toimintaa voitaisiin kehittää. Usein haasteena on toiminnan rahoituksen jatkuvuus ja sen turvaaminen.

Foorumissa käsiteltiin myös nuorten vesiammattilaisten ja -asiantuntijoiden asiaa. Koska Annina oli ainoa Young Water Professionals -toiminnan edustaja ja IWA:n Emerging Water Leaders -ohjausryhmän jäsen,  foorumissa, häntä pyydettiin pitämään lyhyt alustus ja kertomaan kokemuksia YWP-toiminnasta Suomessa. Lisäksi ugandalaiset esittelivät heidän YWP-jaostonsa toimintaa. Ugandassa YWP-toiminta on tuonut paljon näkyvyyttä vesialalle esimerkiksi metsänistutustapahtumalla. Yleisenä toiveena tuntuikin olevan, että YWP-toiminta houkuttelee nuoria vesialalle ja tuo alaa paremmin näkyviin.

Paljon keskusteluja herätti se, miten YWP-toiminta rahoitetaan. Ugandassa kuten myös esimerkiksi Japanissa YWP-jaosto saa rahallista tukea toiminnalleen kansalliselta IWA-komitealta. Japanissa IWA-komitea tukee kansallisten YWP-tapahtumien järjestämistä ja nuorten tutkijoiden osallistumista kansainvälisiin konferensseihin. Toisaalta taas esimerkiksi Etelä-Afrikassa YWP-jaosto tukee kansallista komiteaa tapahtumien järjestämisestä saamillaan tuloilla. Tällä hetkellä virallisesti IWA:n alla toimivia maakohtaisia YWP-jaostoja on vain kahdeksan. Pohjoismaiden ainoa virallinen jaosto toimii Tanskassa. Suomen lisäksi virallistamisprosessissa on yli kaksikymmentä jaostoa ja mm. Ruotsi on aloittanut prosessin. Yleisimpänä haasteena virallistamisessa on IWA:n vaatimus siitä, että jaoston hallinnossa on oltava vähintään kolme alle 35-vuotiasta IWA:n jäsentä.

Keskeisempänä suosituksena jäsenmaille oli, että nuorille annetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi kansallisen komiteoiden hallituksissa ja työryhmissä. Tanskalaiset esimerkiksi kertoivat, että Kööpenhaminan maailmanvesikongressin ohjelmakomiteassa on useita nuoria edustettuna (IWA:n suosituksena on vähintään yksi YWP:n edustaja). Suomelle tuli kiitosta siitä, että YWP:n edustaja on valittu varapuheenjohtajaksi ja edustajaksi vuosikokoukseen.