Juniorivesipalkinto
KILPAILUKUTSU NUORILLE
Juniorivesikilpailu on vuosittain järjestettävä kansallinen ja kansainvälinen suurtapahtuma alle 20-vuotiaille nuorille. Kansainvälisen kilpailun (www.siwi.org/stockholmjuniorwaterprize) suojelija on Ruotsin Kruununprinsessa Victoria. Kilpailun suomalaisena järjestäjänä toimii Suomen Vesiyhdistys ry ja taloudellisina tukijoina Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Kemira Oyj, Uponor Suomi Oy, Ekokem Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY.
Juniorivesikilpailun tarkoituksena on edistää nuoria toimimaan sekä nykyisen että tulevan vesiympäristön hyväksi. Niinpä vuosittain palkitaan parhaaksi arvioitu tähän tähtäävä nuorten tekemä kilpailutyö: tutkimus, suunnitelma, kehittämishanke tai keksintö. Suomen kilpailun voittaja osallistuu myös kansainväliseen loppukilpailuun Tukholmassa.
Kilpailuun osallistuvan työn näkökulma voi olla muukin kuin tieteellinen. Kansallisen kilpailun raati arvioi kilpailutyöt ja päättää varsinaisista ja tunnustuspalkinnoista. Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää tieteellistä perustaa, eli ehdotusten tulee samalla olla pienimuotoisia, mutta tieteellisellä pohjalla olevia tutkimuksia. Myös kehittämishankkeet ja keksinnöt voivat tulla kysymykseen, kunhan perusta on tieteellinen, kirjallisuusviitteitä on ja niitä on käytetty asianmukaisesti. Myös oman panoksen osoittaminen on tärkeää. Tarkempia kilpailun ohjeita on liitteenä.
Juniorivesikilpailu on perustettu vuonna 1994. Se oli aluksi kansallinen, mutta vuodesta 1997 kilpailu on ollut kansainvälinen. Vuonna 2009 kansainvälisestä palkinnosta kilpaili 31 maata.
Juniorivesipalkinnon myöntäminen perustuu seuraaviin palkitsemiskriteereihin: luovuus, tieteellinen lähestymistapa, substanssiasiantuntemus, käytännön taidot sekä esitystapa. Myös havainnollisuudella ja ulkoasulla on merkitystä. Työssä voidaan käyttää hyväksi myös aikaisempien vuosien materiaaleja, elleivät ne ole edustaneet Suomea kansainvälisessä loppukilpailussa.
Kansallinen palkinto on suuruudeltaan 1250€ ja se luovutetaan voittaneen ehdotuksen laatijalle Vesiyhdistyksen järjestämässä maailman vesipäivän seminaarissa maaliskuun lopussa. Kansainvälisen palkinnon arvo on 5 000 dollaria ja se luovutetaan kansainvälisen kilpailun voittajalle Tukholman juhlallisessa seremoniassa elokuussa.
Vuoden 1998 Suomen kilpailun voitti Lovisa Gymnasium Loviisan ympäristön vesialueiden tilaa koskevalla tutkimuksellaan ja kansainvälisen loppukilpailun saksalainen Robert Franke järvien kunnostusreaktorillaan.
Vuonna 1999 Suomen edustajaksi selvisi Kankaanpään lukio jätevedenpuhdistamon vaahtoamisongelmaa koskevalla tutkimuksella. Kansainvälisen finaalin voitto meni Espanjan ryhmälle meritähden käyttöä vesien tilan indikaattorina käsittelevällä työllä. Suomen kilpailutyö oli voittotaistelussa hyvin mukana aivan kalkkiviivoille saakka.
Vuonna 2000 Suomen kilpailun voittajaksi selvisi Jarkko Ruonala Oulun lyseon lukiosta ympäristöystävällisiä voiteluaineita koskevalla tutkimuksellaan. Erityiskunniamaininnan saivat Helsingin luonnontiedelukion ryhmä Vantaanjokea koskevalla selvitystyöllä sekä Imatran yhteislukion NordPlus-ryhmä Vuoksen tulevaisuutta koskevalla työllä. Kansainvälisen kilpailun voitti Yhdysvaltojen Ashley Mulroy antibioottien määriä, merkitystä ja puhdistusmahdollisuuksia vesistössä koskevalla tutkimuksellaan. Työllä arvioitiin olevan yleisempääkin merkitystä.
Vuonna 2001 Suomen kilpailun ensimmäinen palkinto jaettiin kahden kilpailijan kesken. Voittajat olivat Ilpo Rytkönen Kuopion Lyseon lukiosta ja Antti Eloranta Messukylän Lukiosta Tampereelta. Ilpon työssä tutkittiin kolifagisten bakteerien esiintymistä Kuopion alueen järvissä. Antin työ oli vesistötutkimus Tampereen järvistä.
Vuoden 2002 Suomen kilpailun voitti Susanne Salovius Mattlidenin lukiosta Espoosta kupulimaskan esiintymistä ja sen syitä käsittelevällä työllään. Kansainvälisen kilpailun voitti USA:n Katherine Holt.
Vuoden 2003 kilpailun voitti Veera Järvinen Kuopion Lyseon lukiosta, oligotrofisen ja eutrofisen järven happiolosuhteita käsittelevällä työllään.
Vuoden 2004 kilpailun voitti Niko Granqvist Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta työllä: 'The Buffering Ability of the River Vantaa.'
Vuoden 2005 kilpailussa myönnettiin henkilökohtainen tunnustuspalkinto Sakari Tolppaselle Joensuun lyseon lukiosta työllä: "The effects of eutrophication on the shores of Varaslampi"
Vuoden 2006 kilpailun voitti Kristoffer Krogerus Mattlidenin lukiosta Espoosta työllään "A comparison of the effects glucose and fructose have on the growth rate of activated sludge in an activated sludge process". KILPAILUTYÖN LYHENNELMÄ.
Vuoden 2007 kilpailun voitti Heidi Heinonen Kuopion Lyseon lukiosta työllään "Comparing Cyanobacteria in Fresh and Brackish Water", joka edusti Suomea elokuussa Tukholmassa pidetyssä kansainvälisessä kilpailussa.
Vuoden 2008 kilpailun voittivat Mikkelin Yhteiskoulun lukion oppilaat Tiina Pippuri ja Noora Nuutinen työllään "River Continuum Theory in Tampinjoki – Hanhijoki – Emolanjoki in Mikkeli". KILPAILUTYÖ
Vuonna 2009 voitto meni toisena vuotena peräkkäin Mikkelin yhteiskoulun lukioon, tällä kertaa Riina Kilpeläisen ja Sanni Niemisen työlle "Simuloidun öljyonnettomuuden vaikutus ja nopean öljyntorjunnan merkitys taimenen Salmo trutta varhaisessa kehitysvaiheessa jääkaappiolosuhteissa". KILPAILUTYÖ
Vuoden 2010 kilpailun voitti espoolaisen Mattlidenin lukion oppilas Venla Ruohonen kilpailutyöllään "Spectrophotometric analysis of orthophosphate concentration of seawater".
Vuoden 2011 kilpailun voitti Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun oppilas Ishar Ahluwalia kilpailutyöllään "Analyzing the effects, caused by elevated levels of dis-sociated CO2 in the Indian Ocean's and the Baltic Sea's water; on the calcium carbonate shells of the Blue mussels". PDF
Vuonna 2012 Juniorivesikilpailun voittajaksi valittiin Pihla Ruohonen Mattlidenin lukiosta Espoosta. Kilpailutyön aiheena oli "How to Increase Dissolved Oxygen in a Stream". PDF
Vuonna 2013 Juniorivesikilpailun voittajaksi valittiin Filip Soich Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta. Kilpailutyön aiheena oli ""Determining The Viability of Struvite Precipitation as an Alternative Method for Phosphate Ion removal from Wastewater"". PDF
Vuoden 2015 kilpailun voitti Riki Oura Mattlidenin lukiosta työllään "Investigating radon, fluoride and pH levels in water taken from wells in Kirkkonummi area using liquid scintillation counting, potentiometric determination and pH electrode and comparing the results to quality standards for drinking water to find possible health risks".PDF
Kansainvälisen Tukholman finaalin voittajat: Voittajat 1997-.pdf.
Juniorivesikilpailun järjestää vuodesta 2016 lähtien Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL. Lisätietoja osoitteesta https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/kilpailut/kilpailut/jsv