Suomen vesiyhdistys järjesti yhteistyössä Käymäläseura Huussin kanssa Maailman vesipäivän seminaarin perjantaina 22.3. Säätytalossa, Helsingissä. YK:n asettama vuoden 2019 Maailman vesipäivän teema oli ”Ketään ei jätetä” (Leaving no one behind). Teemalla korostettiin kansainvälisesti sovittujen Kestävän kehityksen tavoitteiden periaatetta, jonka mukaisesti turvallinen vesi ja sanitaatio kuuluvat kaikille.
Tupa täynnä #vesipäivä n seminaarissa. Professori Riku Vahala avasi seminaarin teemalla Ketään ei jätetä – Leaving no one behind! @Huussi_ry pic.twitter.com/VK6DTkLiHA
— Sari Huuhtanen (@HuuhtanenSari) 22. maaliskuuta 2019
Tilaisuuden ensimmäinen osio pidettiin englanniksi ja puheenjohtajana toimi Vesiyhdistyksen puheenjohtaja Riku Vahala. Alkuun kuultiin videotervehdys Kansainvälisen vesiyhdistyksen (International Water Association) puheenjohtajalta Diane D’Árrasilta. Hän onnitteli 50-vuotiasta Suomen vesiyhdistystä ja totesi, että näin pitkä historia osoittaa yhdistyksen toiminnan korkean laadun ja vahvan yhteisöllisyyden.
Euroopan Vesiyhdistyksen (European Water Association, EWA) pääsihteeri Johannes Lohaus esitteli ajankohtaisia vesikysymyksiä Euroopassa ja EWA:n roolia niissä (ks. esitysmateriaalit). Esityksensä pääteeksi Johannes Lohaus paljasti, että yhdistyksen entinen puheenjohtaja Pertti Seuna on nimetty Euroopan Vesiyhdistyksen kunniajäseneksi. Perusteluissa Lohaus kiitti Seunan aktiivisuutta järjestön toiminnan kehittämisessä ja roolia vesivarojen kestävän käytön ja hallinnan edistämiseksi Euroopassa. Vuonna 2017 Seuna nimettiin myös Suomen Vesiyhdistyksen kunniajäseneksi ja hän onkin ainoa tuplakunniajäsen.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko lähetti myös videotervehdyksen tilaisuuteen. Puheessaan ministeri korosti puhtaan veden olevan perusoikeus kaikille.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen nosti omassa puheenvuorossaan esiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, jotka kohtaavat syrjintää myös tavoitellessaan kestäviä vesihuoltopalveluita.
”Use the momentum”, neuvoo @Tiilikainen, kun Vesiyhdistyksen pj @VahalaRiku kysyy, mitä oppia seuraavan ympäristöministerin tulisi ottaa tästä hallituskaudesta. Viime kesän levälautat loivat momentumin vesiensuojeluohjelman rahoitukselle. #vesipäivä https://t.co/4rwevVbpip pic.twitter.com/lLf7bKkyrD
— Saija Vuola (@SavuHelsinki) 22. maaliskuuta 2019
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkku avasivat omissa esityksissään, miten vesi on hallinnonaloja leikkaava teema. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin yhteistyötä ja dialogia.
Permanent Secretary of @mmm_fi, @jhusukallio reminds us of the synergies but also tradeoffs between the Sustainable Development Goals (#SDGs). We need more discussion and collaboration. #vesipäivä #WorldWaterDay pic.twitter.com/0IAI5IWwWE
— Annina Takala (@AnninaTakala) 22. maaliskuuta 2019
.@Ulkoministerio:n avs Elina Kalkku: #vesi näkyy UM:n toiminnassa kolmella tapaa:
1) Vesi osana #kehitysyhteistyö:tä
2) Rahoituksen, yksityisen sektorin & yhteistyön rooli #SDG6:n saavuttamisessa
3) #Vesidiplomatia:n & vesiyhteistyön rooli rauhalle ja turvallisuudelle. #vesipäivä pic.twitter.com/JdoHLjMEsN— Marko Keskinen (@keskma) 22. maaliskuuta 2019
Heta Kosonen kertoi esityksessään haasteista ja ratkaisuista siihen, miten pakolaisille ja muille kodeistaan paenneille voidaan pystyä takaamaan turvalliset ja kestävät vesihuoltopalvelut (ks. esitysmateriaalit ja Hetan haastattelu Ylen Aamu-tv:ssä).
Heta Kosonen ja näkökulma mailman #vesipäivä:n teemaan ”Ketään ei jätetä”: #vesi keskeisessä roolissa sekä muuttoliikkeiden taustalla (mm. vaikutukset ruokaturvaan) että pakolaisleirien toiminnassa (toimiva #vesihuolto).
Lisätietoa Hetan tutkimuksesta:https://t.co/MmcVS23mIL pic.twitter.com/aWugQdA2oo
— Marko Keskinen (@keskma) 22. maaliskuuta 2019
Maailman vesipäivän seminaari jatkuu kahvitauon jälkeen suomeksi, puheenjohtajana @Huussi_ry’n @HuuhtanenSari. Vesiasioissa yhteistyö on keskeistä ja tänä vuonna Suomen Vesiyhdistys järjestääkin seminaarin yhteistyössä @Huussi_ry:n kanssa. #Vesipäivä #yhteistyö #vesi #sanitaatio pic.twitter.com/0GkadxAzY0
— Annina Takala (@AnninaTakala) 22. maaliskuuta 2019
Suomen korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi totesi suomalaisten olevan maailman onnellisin kansa ja muutenkin kaikilla mittareilla mitattuna hyvinvoinnin kärjessä, joten meillä on varaa auttaa niitä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa (ks. esitysmateriaalit).
#Vesipäivä:ssä KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi korostaa poliitikkojen vastuuta: toimenpiteitä tarvitaan mutta tuomioistuinten tehtävänä ei ole tehdä ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa, vaan varmistaa että toimet ovat kansallisten ja kansainvälisten lakien mukaisia. #oikeus #vesi pic.twitter.com/kkLYRqW90y
— Marko Keskinen (@keskma) 22. maaliskuuta 2019
Johanna Kallio esitteli tuloksia Suomen ympäristökeskuksen selvityksestä, jossa kartoitettiin vesihuollon sosiaalista haavoittuvuutta Suomessa (ks. esitysmateriaalit).
#Vesipäivä n seminaari jatkuu! @MiiaJohanna Johanna Kallio puhuu sosiaalisesta haavoittuvuudesta Suomessa. Kaikki eivät ole samassa asemassa vesihuollon suhteen poikkeustilanteissa. Esim. vanhukset ja vammaiset eivät välttämättä saa vettä tai sanitaatiohuoltoa erityistilanteissa. pic.twitter.com/6MEGhulz9v
— Sari Huuhtanen (@HuuhtanenSari) 22. maaliskuuta 2019
Aura Liski kertoi haavoittuvimmista ryhmistä Nepalissa ja työstä edistää vesihuoltopalveluita kaikille (ks. esitysmateriaalit). Hän muistuttaa siitä, että vaikka käymälöitä rakennettaisiin, ei se takaa, että niitä käytetään.
Aura Liski (@FCGINT) kertoo kokemuksia Nepalin vesi- ja sanitaatiohankkeista. Kuukautisten aikana naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa eivätkä usein saa käyttää käymälää. ”Vesi ja vessat kuuluvat kaikille – myös naisille”, julistaa Liski. #vesipäivä pic.twitter.com/7I7ywRLiIo
— Annina Takala (@AnninaTakala) 22. maaliskuuta 2019
Mika Jalavan esityksessä siirryttiin hieman eri teemaan ja puhuttiin ruoantuotannon vedenkulutuksesta. Mutta kuten aiemmissa esityksissä on käynyt ilmi, vesi ja ruoka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ihminen juo vain muutaman litran vettä päivässä, mutta ”syö” tuhansia litroja (Ks. esitysmateriaalit).
Tutkijamme Mika Jalava kysyy #vesipäivä:n yleisöltä: voiko lihaa tuottamalla vähentää vedenkulutusta? Pointtina siis ruoantuotannon ja etenkin #naudanliha:n suuri #vesijalanjälki + Suomen runsaat #vesivarat. Lisää tässä @Lehiel & co:n tiedeartikkelissa : https://t.co/q4kp0PU6hM
— Water & Environment (@AaltoWAT) 22. maaliskuuta 2019
Vanessa Riki ja Veera Vehkasalo esittelivät Crisis and Environment -projektia, jossa käsitellään sotien ja konfliktien ympäristövaikutuksia yhdistämällä tieteen, taiteen ja journalismin osaamista. He muistuttivat, että ympäristövaikutukset eivät ole pakolaisten tai siirtolaisten syytä, vaan sodan seurausta.
Vanessa Riki ja Veera Vehkasalo esittelivät journalistisen selvityksen tuloksia sotien ympäristövaikutuksista. Katso hankkeen kuvia Instagram-tililtä https://t.co/u3OkPVRgnp #vesipäivä pic.twitter.com/SioWT9eAal
— Annina Takala (@AnninaTakala) 22. maaliskuuta 2019
Viimeisessä esityksessä Päivi Hurttia kertoi Suomen punaisen ristin työstä Syyrian konfliktin keskellä. Syyriassa sotaa on käyty kaupungeissa, mikä tarkoittaa, että myös vesihuoltoinfrastruktuuri on pitkälti tuhottu (ks. esitysmateriaalit).
SPR tuloksia lähi-idässä #spr #worldwaterday #vesiyhdistys #vesipäivä pic.twitter.com/HjgajzRl81
— Rauni Karjala (@RauniKarjala) 22. maaliskuuta 2019
Tiukan asian päätteeksi siirryttiin iltatilaisuuteen, jossa julkistettiin kirjallisuuspalkinnon saajaksi Eeva-Liisa Hallanaro ja juhlittiin 50-vuotiasta Vesiyhdistystä.
Suomen Vesiyhdistys kiittää kaikkia maailman vesipäivän seminaariin osallistuneita, tilaisuuden puhujia sekä yhteistyökumppaneita Käymäläseura Huussi ry, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Tampereen yliopisto. Tilaisuuden järjestämistä tuki Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Päivän esitysmateriaalit:
Heta Kosonen: Water for the displaced – local and global responses to refugee crises
Kari Kuusiniemi: Oikeus veteen, pakolaisuus ja KHO
Johanna Kallio: Vesihuollon sosiaalinen haavoittuvuus Suomessa
Aura Liski: Vesi ja vessat kuuluvat kaikille – case Nepal
Mika Jalava: Voiko lihaa tuottamalla vähentää vedenkulutusta?
Päivi Hurttia: Konfliktin keskellä