Perinteikäs Maailman vesipäivän seminaari järjestettiin Helsingissä Säätytalossa 22.3. Seminaari pidettiin tänä vuonna puhtaasti live-tilaisuutena, ja samaan aikaan New Yorkissa järjestetystä YK:n vesikongressista sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta matkustaneiden kulkuyhteyksiä monimutkaistaneesta veturinkuljettajien työtaistelusta huolimatta se keräsi paikan päälle runsaasti osallistujia.
YK:n asettama teema tälle vuodelle oli Accelerating change. Kyse on muutoksen nopeuttamisesta erityisesti maailmanlaajuisen vesi- ja sanitaatiokriisin ratkaisemiseksi. Tähän liittyy kestävän kehityksen tavoite 6 eli se, että varmistetaan turvallinen veden saanti ja kestävä käyttö sekä riittävä sanitaatio kaikille. Kuten on useissa tutkimuksissakin osoitettu, vesi on kuitenkin keskeinen elementti lähes kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden taustalla. Vesi liittyy ruuan- ja energiantuotantoon, terveyteen, luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä sopeutumiseen.
Kyse ei siis ole pelkästään vesihuollosta, vaan veden kiertokulusta maapallolla. YK onkin haastanut miettimään vesistöjen tilaa ja kunnostusta niin kaupungeissa kuin luontoympäristössäkin. Teema siis ylittää raja-aitoja ja tuo esiin yhteyksiä eri osa-alueiden välillä. Näin ollen teema sopi Suomen Vesiyhdistykselle erinomaisesti, koska yhdistyksen tarkoitus on edistää yhteistyötä ja ymmärrystä vesialan eri osa-alueiden kesken. Tämä monialaisuus yhdistyksessä näkyy erityisesti yhdistyksen jaostoissa ja niiden toiminnassa. Niinpä tämän vuoden seminaarissa jokaisella jaostolla oli mahdollisuus käsitellä päivän teemaa haluamallaan tavalla.
Seminaarin esitelmäosuudessa kuultiinkin puheenvuorot yhteensä kahdeksalta Vesiyhdistyksen jaostolta (ks. tarkempi ohjelma). Puheenvuoroissa käytiin läpi mm. yhdistyksen historiaa sekä päivän teemaan liittyviä haasteita, kehitystarpeita sekä tulevaisuuden näkymiä vesisektorin eri toimijoiden näkökulmista. Asioiden todettiin olevan tällä hetkellä Suomessa pääosin hyvin muuhun maailmaan verrattuna, mutta myös erityyppisiä kehitystarpeita ja -kohteita tunnistettiin runsaasti. Ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin liittyvistä suurista epävarmuustekijöistä johtuen varautumis- ja sopeutumistoimenpiteet koettiin tarpeellisina.
Seminaarin iltatilaisuuden yhteydessä jaettiin myös Vesiyhdistyksen kirjallisuuspalkinto, joka myönnettiin tänä vuonna SYKEn johtavalle tutkijalle, dosentti Pirkko Kortelaiselle tunnustuksena hänen pitkästä ja ansioituneesta urastaan erityisesti humusvesien tutkimuksessa.
Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistuneille, esittäjille, sekä valmisteluun osallistuneille Vesiyhdistyksen aktiivijäsenille! Erityiskiitokset Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle tilaisuuden tukemisesta.
P.S. Merkkaathan jo kalenteriin ensi vuoden Maailman vesipäivän seminaarin, joka järjestetään 22.3.2024. Säätytalo on remontissa, joten seminaari järjestetään ensi vuonna uusin kuvioin.
Vesiyhdistyksen jäsenetuna on ollut Vesitalous-lehti kotiin kannettuna alennettuun hintaan. Numerosta 4/2022 (ilmestyy 2.9.) alkaen jäsenetuhintaan kuuluu lehden digitaalinen näköisversio, joka on luettavissa Lehtiluukun kautta.