Aihearkisto: Vesihuoltojaosto

Vesihuoltojaoston 10-vuotisjuhlaseminaari 1.11.2018

Aika: Torstai 1.11.2018
Paikka: Makerspace, Aalto-yliopiston oppimiskeskus, Otaniementie 9, Espoo

14–15  Vesihuoltojaoston vuosikokous

Ohjelma

15.00 Seminaarin avaus, vesihuoltojaoston puheenjohtaja Nasti Korhonen
Asiantuntija Tiia Lampola, WSP: Vesihuollon huomioiminen suurissa rakennushankkeissa case Länsi-Metro  

kahvitauko

16.00– Vesihuollon rakennemuutos
Prof. Riku Vahala, Aalto yliopisto: Vesihuollon tila ja rakennemuutos -hankkeen tulokset
DI Paul Silfverberg, Planpoint: Vesihuollon kehittämisen suuntaviivat 2020-luvulle

Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu

  • Prof. Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus
  • Erityisasiantuntija Tuulia Innala, Suomen Kuntaliitto ry
  • Kansanedustaja Antti Rantakangas, Eduskunta
  • Toimitusjohtaja Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys
  • Toimitusjohtaja Joni Vihanta, Kannuksen Vesiosuuskunta

Seminaari päättyy noin kello 18, jonka jälkeen juhlimme 10-vuotiasta vesihuoltojaostoa viinitarjoilun ja purtavan ääressä.

Ilmoittaudu mukaan täältä viimeistään 23.10.2018.

VESI – KOHTUULLISESTI NAUTITTUNA – ON TERVEELLISTÄ

Tallinnan vesihuoltoon tutustumassa

Innokas 16 hengen excursioryhmämme suuntasi suoraan satamasta Tallinnan Veden vedenpuhdistamolle Ülemiste-järven rantaan. Chief Operations Officer Aleksandr Timofejev kertoi meille aluksi Tallinnan Veden historiaa. Ülemisten vesilaitos perustettiin vuonna 1927, joten se juhli 90-vuotista taivaltaan viime vuonna. Ülemiste on kuitenkin toiminut Tallinnan kaupungin raakavesilähteenä paljon ennen tätä, noin 1300-luvulta lähtien. Nykyään raakavettä otetaan myös pohjavesikaivoista, mutta kuitenkin lähes 90 % raakavedestä otetaan Ülemiste-järvestä. Kokonaisuudessaan vesilaitos tuottaa talousvettä noin 60 000 kuutiota päivässä. Kokonaisuudessaan vedenkulutus on pienentynyt noin neljännekseen siitä mitä se oli Neuvostoliiton aikaan.

Ülemiste-järvi on Tallinnan Veden pääasiallinen raakavesilähde

Ülemiste-järvi raakavesilähteenä on melko haasteellinen. Järvi on matala, pohja mutainen ja leväkukinnot aiheuttavat ongelmia. Riskienhallinnan osalta päänvaivaa aiheuttaa myös järven sijainti tieliikenteen pääväylien ja lentokentän välissä.

Virossa vesilaitokset maksavat veroa vedenotosta. Pohjavedelle vero on noin 2,5-kertainen pintaveteen verrattuna.

Tallinnan Vesi tuottaa vesihuoltopalvelut noin kolmasosalle Viron väestöstä eli noin 460 000 kuluttajalle. Suoria asiakkaita vesilaitoksella on 22 000.

Vastuu hulevesistä on nykyisin Tallinnan kaupungilla, joka ostaa niiden hallintaan liittyvät palvelut vesilaitokselta.

Chief Operations Officer Aleksandr Timofejev

Työntekijöitä laitoksella on 315, joiden keski-ikä on 46 vuotta.

Vuonna 1997 vesilaitoksen toiminta muutettiin osakeyhtiömuotoon ja perustettiin AS Tallinna Vesi, jonka osakkeet olivat kaikki Tallinnan kaupungin omistuksessa. Vuonna 2001, suurin osa osakkeista myytiin brittiläiselle United Utilitiesille. Vuonna 2005 Tallinnan Vesi listautui Tallinnan pörssiin. Tällä hetkellä isoimmat osakkeenomistajat ovat United Utilities (35,3 %) ja Tallinnan kaupunki (34,7 %). Osakkeista 30 % on hajaomistuksessa.

Vaikka vesilaitos on yksityistetty, vaikutti sääntely kuitenkin olevan melko tiukkaa. Tallinnan Vesi perustikin vuonna 2010 tytäryhtiö OÜ Watercomin, joka tuottaa sääntelyn ulkopuolella olevia palveluita, esimerkiksi verkoston kunnossapitoon ja rakentamiseen liittyviä palveluita niin emoyhtiölle kuin ulkopuolisillekin. Ainoa toiminnan osa, jonka vesilaitos ostaa ulkopuolelta, on turvallisuuspalvelut.

Vanha puuputki

Tallinnan Vesi on panostanut verkoston saneeraukseen ja kunnossapitoon. Vuotoprosentti onkin saatu laskemaan 35 prosentista (v. 2010) 14 prosenttiin (v. 2017). Vuotoprosentin tippumiseen vaikutti merkittävästi vanhojen huonokuntoisten venttiilien vaihto uusiin. Lisäksi jätevesiviemäriverkostoa huuhdellaan 150–180 km vuodessa. Vesilaitokset joutuvat Virossa maksamaan saasteveroa jätevedestä myös silloin kun puhdistusvaatimukset täytetään. Jokaisella tarkkailtavalla pitoisuudella on oma hintansa. Vuotovesimäärän pieneneminen on siten myös taloudellisesti hyvin tärkeää Tallinnan Vedelle, sillä jätevedenpuhdistusprosessi ei ole tähän mennessä toiminut tarpeeksi hyvin rankkasateiden aikaan. Vuonna 2016 Tallinnan Vesi joutui maksamaan yhteensä noin 1 miljardia euroa sakkoa.

Aleksandr Timofejev korosti vesihuollon yhteiskunnallista merkitystä, viestintää ja asiakaspalvelua. Tallinnan Vesi onkin onnistunut vaikuttamaan ihmisten asenteisiin hanaveden suhteen. Vesilaitos on esimerkiksi tehnyt tiedotuskampanjan, jossa kuuluisat baarimikot kehittivät hanaveteen pohjautuvat drinkit. Mainosjulisteissa näiden drinkkien kanssa poseeraavat Viron tunnetuimpia julkkiksia. Vuonna 2010 tallinnalaisista 54 % ilmoitti juovansa hanavettä ja vuonna 2017 tämä luku oli noussut 73 prosenttiin.

Julisteita Tallinnan Veden Kraanivesi on joogivesi -kampanjasta (Hanavesi on juomavettä)

Tallinnan Veden johtokunta käsittelee kaikki asiakkailta tulevat valitukset. Vesilaitos maksaa automaattisen 20 euron korvauksen asiakkaalle, jos asiakaslupaus on petetty. Esimerkiksi jos asiakas ei ole saanut tietoa vesikatkosta, on asiakaslupaus petetty. 2000-luvun alusta lähtien vedenjakelun keskeytysten ja viemärin tukkeutumien määrää on saatu pienennettyä huomattavasti. Tallinnan Vesi on ottanut käyttöön tekstiviestitiedotteet, mutta tämän lisäksi heillä on kehitteillä sovellus, jonka kautta saisi tietoa vesikatkoista ja poikkeustilanteista myös muualla kuin omassa kiinteistössä kuten työpaikalla tai lapsen päiväkodissa.

Tallinnan Veden yleisesittelyn jälkeen pääsimme tutustumaan vedenpuhdistamon toimintaan ja teimme kierroksen puhdistamolla. Pääsimme muun muassa tutustumaan veden otsonointiin, joka on ollut laitoksella käytössä vuodesta 1997.

Vesiyhdistyksen pj Riku Vahala seurassaan vesihuoltojaoston pj Nasti Korhonen ja Doris Kalve tutustumassa otsonin valmistukseen

Merkittäväksi tulevaisuuden haasteeksi Tallinnan Vedelle Timofejev nimesi jätteen syntymisen ehkäisy ja kierrättämisen lisäämisen. Tästä hyvänä esimerkkinä on lietteen hyötykäyttö energian ja ravinteiden osalta.

Aleksandr Timofejev esittelemässä valvomon toimintaa

Laitoskierrokselta jatkoimme tutustumaan Viron vesilaitosyhdistyksen eli EVELin toimintaan. Meitä isännöi lähes koko EVELin väki: toimitusjohtaja Vahur Tarkmees, oikeudellinen neuvonantaja Pille Aarma ja viestintäpäällikkö Irina Vahtra. EVEL:llä on 72 jäsentä, joista 46 on vesilaitoksia.

EVELin toimitusjohtaja Vahur Tarkmees, oikeudellinen neuvonantaja Pille Aarma ja viestintäpäällikkö Irina Vahtra

Keskustelimme Viron ja Suomen vesihuoltokentän yhtäläisyyksistä. Molemmissa maissa yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nähdään suuri määrä pieniä vesilaitoksia. Virossa toimii 150 vesilaitosta, joista suuri osa on hyvin pieniä ja joilla on haasteita osaamisen kanssa. Hajautunut rakenne on neuvostoaikojen jäänne, jolloin jokaisen kunnan piti huolehtia vesihuollosta itsenäisesti. Jätehuollon puolella vanha rakenne muuttui, kun kaatopaikkoja koskeva direktiivi ohjasi sektoria tiivistymään, mutta vesihuollon puolella ei ole ollut vastaavaa lainsäädännöllistä ohjausta. Tallinnan Vettä lukuun ottamatta kaikki vesilaitokset ovat 100 % kuntien omistamia.

EVEL on juuri teettänyt selvityksen, jossa tarkasteltiin vesilaitosten yhdistämistä taloudellisesta näkökulmasta. Jos Viron vesihuoltokenttää tarkastellaan ainoastaan taloudellisesti, vesilaitoksia tulisi olla vain yksi. Vierailun isäntiemme mukaan kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto olisi kuitenkin kymmenenkunta vesilaitosta. Vesihuolto voitaisiin järjestää maakuntakohtaisesti.

Toiseksi merkittäväksi haasteeksi vesihuoltokentällä EVELiläiset nimesivät jätevesipuolen kasvavat vastuut. Vesilaitokset ovat erityisen tyytymättömiä siihen, että hallinnossa painotetaan piipunpääratkaisuja saastumisen ehkäisyn sijaan. Vesilaitokset joutuvat maksamaan korkeaa saasteveroa, jos niiden lupaehdot päästöjen osalta ylittyvät, mutta niillä ei juuri ole mahdollisuuksia pyrkiä vaikuttamaan asiakkaidensa viemäriin päästämän jäteveden laatuun.

Tallinna Vesi

Tutustuttuamme Tallinan Veteen ja EVELiin excuporukamme suuntasi porukalla syömään. Ravintolassa ja laivamatkoilla olikin hyvin aikaa muistella 10 vuotta täyttävän vesihuoltojaoston historiaa ja suunnitella tulevaa.

Iloinen excuporukka

Kokonaisuudessaan excursio oli erittäin kiinnostava. Viron vesihuoltokenttä on monessa mielessä hyvin samankaltainen kuin Suomen, joten voimme oppia paljon toistemme kokemuksista. Vesihuoltojaosto haluaakin kiittää Tallinnan Vettä ja Aleksandr Timofejevia sekä EVELiä ja Vahur Tarkmeesta, Pille Aarmaa ja Irina Vahtraa erittäin lämpimästä vastaanotosta & asiantuntevasta opastuksesta Viron ja Tallinnan vesihuoltoon. Lisäksi kiitämme Maa- ja vesitekniikan tuki ry:tä matkan taloudellisesta tukemisesta.

Vesihuoltoexcursio Tallinnaan 27.4.2018

Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaos järjestää 10. toimintavuotensa kunniaksi päiväretken keväiseen Tallinnaan perjantaina 27.4.2018. Päivän aikana vierailemme sekä Tallinnan Vedellä että Viron VVY:llä eli EVEL:llä (Estonian Waterworks Association).

Matkan ohjelma:
klo 7.00 kokoontuminen Helsingin Länsiterminaalissa
klo 7.30 laivalla mahdollisuus ennalta varattuun aamiaisbuffettiin
klo 10.00 Tallinnan satamasta siirrytään ennalta varatulla kuljetuksella Tallinnan Vedelle
klo 10.30-> vierailu Tallinnan Vedellä & EVEL:llä
klo 15.00 halukkaille ennalta varattu päivällinen ravintola Lusikassa (ensimmäisellä laivalla lähtijät eivät ehdi osallistua tähän)
klo 19.00 kokoontuminen Tallinnan satamassa
klo 21.30 paluulaiva Helsingissä

Kustannukset:
Meno-paluu laivamatkat 19 €
Kuljetukset maissa noin 10 €
Aamiaisbuffet 10,50 € (vapaaehtoinen)
Päivällinen 25-32 € (vapaaehtoinen)

SITOVA ILMOITTAUTUMINEN 27.3.2018 MENNESSÄ lomakkeella.

Huom! Osallistujamäärä on rajoitettu, excursiolle mahtuu 30 ensimmäisenä ilmoittautunutta Vesiyhdistyksen jäsentä!

Liity jäseneksi

Laivamatkat maksetaan kuukausi ennen lähtöä, ja tästä syystä ilmoittautuminen on sitova. Laivamatkan ja aamiaisen hintaa ei valitettavasti voida enää palauttaa, mikäli estyy osallistumasta reissuun.

****Tarvittaessa on mahdollista palata aikaisemmalla laivalla****
klo 16.00 ensimmäisellä paluulaivalla lähtevien oltava Tallinnan satamassa
klo 18.30 ensimmäinen paluulaiva Helsingissä

Lisätietoja:
doris.kalve(at)iki.fi ja takala.annina(at)gmail.com

Vesihuoltolain muutoksen käytännön sovellukset

Vesihuoltojaoston syysseminaari järjestetiin 5.11.2015 Helsingin Säätytalolla. Seminaarin teemana oli Vesihuoltolain muutoksen käytännön sovellukset. 

Seminaarin ohjelma (pdf)

  • Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia, Henna Luukkonen, projekti-insinööri, Kuntaliitto: pdf
  • Hulevesiasioiden vastuunjako, Kari Korhonen, vesihuoltojohtaja, Hyvinkään Vesi: pdf
  • Hulevesien hallinta ja tehtävien uudelleenjärjestely Järvenpäässä, Ari Kaunisto, toimitusjohtaja, Järvenpään Vesi: pdf
  • Veden hinnan määräytymisperusteet, Anneli Tiainen, lakiasiain päällikkö, Vesilaitosyhdistys: pdf

Vesihuoltojaoston syysseminaari 6.11.2013 – Sopimukset vesihuoltolaitosten yhdistymistilanteissa

Seminaarin ohjelma (pdf)

  • Huoltovarmuus verkosto- ja sopimustaloudessa, Hannu Pelttari (pdf)
  • Vesihuoltolaki ja vesihuoltolaitosten yhdistyminen, Anneli Tiainen (pdf)
  • Vesihuoltolaitosten yhdistymistilanteet ja verkoston arvonmääritys, Jyri Rautiainen (pdf)
  • Vesihuoltolaitoksen varautuminen case Järvenpää, Ari Kaunisto (pdf)

Vesihuoltojaoston syysseminaari 7.11.2012 – Vesihuoltolaitosten tekniset järjestelmät

Seminaarin ohjelma (pdf)

Seminaarin esitykset:

  • Toimintakertomus 2012, toimintasuunnitelma 2013 ja työvaliokunta 2013, Jere Nieminen (pdf)
  • Kaukokäyttöjärjestelmien avoimuus ja integrointi vesilaitosten yhdistyessä, Jarmo Antikainen (pdf)
  • Uutta kaukokäyttörintamalla, Mika Cederberg (pdf)
  • Vesihuollon asiakastietojärjestelmät, johtotiedon yhteiskäyttö ja tiedottaminen, Jukka Sirkiä (pdf)
  • Kestävän kehityksen palvelut, Ulla Heinonen (pdf)
  • Vesihuoltoverkkojen suunnittelutehtävien määrittely ja hankintaohje 2012, Matti Ojala (pdf)

Vesihuoltojaoston syysseminaari 2.11.2011 – Muuttuva lainsäädäntö vesihuoltokentässä

Seminaarin ohjelma (pdf)

Esitelmät:

  • Toimintakertomus 2011, Mika Cederberg, pdf
  • Vesihuoltoalan hankintojen erityiskysymyksiä, Markus Ukkola, pdf
  • CE-merkinnät ja standardit vesihuoltoalalla, Tuija Kaunisto, pdf
  • Suunnitelma-asiakirjojen yhdenmukaistaminen, Matti Ojala, pdf
  • Vesihuoltolainsäädännön tarkistaminen, Antti Belinskij, pdf

Vesihuoltojaoston seminaari 3.11.2010 – Vesihuoltoverkostojen nykytila

Seminaarin ohjelma (pdf)

Esitelmät:

  • AEL:n puheenvuoro, Kehityspäällikkö Teija Karjalainen, AEL, pdf
  • Tilastotietoja ja saneeraustarve, Suunnittelupäällikkö Matti Heikkinen, FCG, pdf
  • Miten vauhtia verkostojen saneeraukseen? Toimitusjohtaja Pertti Reinikainen, Vaasan Vesi, pdf 1, pdf 2
  • Suunnitelma-asiakirjojen yhdenmukaistaminen, Projektijohtaja Matti Heino, Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, pdf
  • Case: Rautatieaseman metrotunnelin putkirikko, Yksikön päällikkö Sami Sillstén, HSY Vesi, pdf