Aihearkisto: Kirjallisuuspalkinto

Muutoksen nopeuttaminen

Perinteikäs Maailman vesipäivän seminaari järjestettiin Helsingissä Säätytalossa 22.3. Seminaari pidettiin tänä vuonna puhtaasti live-tilaisuutena, ja samaan aikaan New Yorkissa järjestetystä YK:n vesikongressista sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta matkustaneiden kulkuyhteyksiä monimutkaistaneesta veturinkuljettajien työtaistelusta huolimatta se keräsi paikan päälle runsaasti osallistujia.

Maailman vesipäivän seminaariyleisöä
Maailman vesipäivän seminaari keräsi runsaasti osallistujia Säätytaloon

YK:n asettama teema tälle vuodelle oli Accelerating change. Kyse on muutoksen nopeuttamisesta erityisesti maailmanlaajuisen vesi- ja sanitaatiokriisin ratkaisemiseksi. Tähän liittyy kestävän kehityksen tavoite 6 eli se, että varmistetaan turvallinen veden saanti ja kestävä käyttö sekä riittävä sanitaatio kaikille. Kuten on useissa tutkimuksissakin osoitettu, vesi on kuitenkin keskeinen elementti lähes kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden taustalla. Vesi liittyy ruuan- ja energiantuotantoon, terveyteen, luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä sopeutumiseen.

Suomen Vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaaran (Ulkoministeriö) videotervehdys, jolla hän kertoo ennakkotunnelmista ja Suomen roolista YK:n vesikonferenssissa.

Kyse ei siis ole pelkästään vesihuollosta, vaan veden kiertokulusta maapallolla. YK onkin haastanut miettimään vesistöjen tilaa ja kunnostusta niin kaupungeissa kuin luontoympäristössäkin. Teema siis ylittää raja-aitoja ja tuo esiin yhteyksiä eri osa-alueiden välillä. Näin ollen teema sopi Suomen Vesiyhdistykselle erinomaisesti, koska yhdistyksen tarkoitus on edistää yhteistyötä ja ymmärrystä vesialan eri osa-alueiden kesken. Tämä monialaisuus yhdistyksessä näkyy erityisesti yhdistyksen jaostoissa ja niiden toiminnassa. Niinpä tämän vuoden seminaarissa jokaisella jaostolla oli mahdollisuus käsitellä päivän teemaa haluamallaan tavalla.

Hydrologian jaoston puheenvuoron piti Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Noora Veijalainen. Esityksessään hän käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen hydrologiaan.

Seminaarin esitelmäosuudessa kuultiinkin puheenvuorot yhteensä kahdeksalta Vesiyhdistyksen jaostolta (ks. tarkempi ohjelma). Puheenvuoroissa käytiin läpi mm. yhdistyksen historiaa sekä päivän teemaan liittyviä haasteita, kehitystarpeita sekä tulevaisuuden näkymiä vesisektorin eri toimijoiden näkökulmista. Asioiden todettiin olevan tällä hetkellä Suomessa pääosin hyvin muuhun maailmaan verrattuna, mutta myös erityyppisiä kehitystarpeita ja -kohteita tunnistettiin runsaasti. Ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin liittyvistä suurista epävarmuustekijöistä johtuen varautumis- ja sopeutumistoimenpiteet koettiin tarpeellisina.

Limnologian jaoston Timo Yrjänä puhui kansalaisaktiivisuuden merkityksestä vesienhoidossa.
Limnologian jaoston Timo Yrjänä puhui kansalaisaktiivisuuden merkityksestä vesienhoidossa.

Seminaarin iltatilaisuuden yhteydessä jaettiin myös Vesiyhdistyksen kirjallisuuspalkinto, joka myönnettiin tänä vuonna SYKEn johtavalle tutkijalle, dosentti Pirkko Kortelaiselle tunnustuksena hänen pitkästä ja ansioituneesta urastaan erityisesti humusvesien tutkimuksessa.

Vesiyhdistyksen kirjallisuuspalkinto myönnettiin Pirkko Kortelaiselle. Vesiyhdistyksen Anne Liljendahl, Annina Takala ja Juhani Järveläinen onnittelevat Pirkkoa.
Vesiyhdistyksen kirjallisuuspalkinto myönnettiin Pirkko Kortelaiselle (oikealla). Vesiyhdistyksen Anne Liljendahl (keskellä), Annina Takala ja Juhani Järveläinen nostavat maljan yhdessä palkinnonsaajan kanssa.

Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistuneille, esittäjille, sekä valmisteluun osallistuneille Vesiyhdistyksen aktiivijäsenille! Erityiskiitokset Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle tilaisuuden tukemisesta.

P.S. Merkkaathan jo kalenteriin ensi vuoden Maailman vesipäivän seminaarin, joka järjestetään 22.3.2024. Säätytalo on remontissa, joten seminaari järjestetään ensi vuonna uusin kuvioin.

Vuoden 2022 palkinnot

Maailman vesipäivän seminaari järjestettiin perinteisesti Säätytalossa 22.3.2022 ja iltatilaisuudessa julkistettiin kirjallisuuspalkinnon ja YWP-kunniakirjan saajat.

Suomen Vesiyhdistys on jakanut kirjallisuuspalkinnon vuodesta 1989 alkaen. Jakoperusteiden mukaan palkinto voidaan myöntää tieteellisestä tai kansanomaisemmasta julkaisuista tai tuotannosta. Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä ja levittää tietoa hydrologian, limnologian, vesiekologian, kalatalouden, vesihuollon, vesirakentamisen, vesiensuojelun, vesienkäytön ja vesilainsäädännön aloilla. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on edistää yhteistyötä vesialan eri osa-alueiden kesken. 

Vesiaiheisia kansainvälisiä tiedelehtiä on satoja. Näissä on useimmin julkaisukielenä englanti ja ne tavoittavat suomalaisia alan ammattilaisia melko rajallisesti. Lisäksi useimmat näistä lehdistä ovat kapeasti erikoistuneet yhteen näkökulmaan vedestä, eivätkä siten juuri edistä monialaista ymmärrystä vedestä.

Suomen Vesiyhdistys on päättänyt myöntää vuoden 2022 kirjallisuuspalkinnon Timo Maasillalle. Hän toimi Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n toiminnanjohtajan tehtävänsä ohella yli kaksi vuosikymmentä Vesitalous-lehden päätoimittajana. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1960 ja on koko olemassaolonsa ajan ollut ja on edelleenkin keskeinen vesialan suomenkielinen ammattilehti, joka on lisännyt ja levittänyt monialaisesti tietoa vedestä ja siten edistänyt yhteistyötä vesialan eri osa-alueiden kesken.

Timo Maasillan vetämänä Vesitalous-lehti on merkittävästi vaikuttanut alan tutkimuksen ja kehityksen esille tuomiseen sekä alan sisäiseen asiantuntijakeskusteluun. Lisäksi lehden teemanumerot ovat lisänneet lukijoiden mahdollisuutta perehtyä myös oman erikoisalansa ulkopuolisiin vesiasioihin.

Tunnustuksen lisäksi kirjallisuuspalkintoon kuuluu myös rahapalkinto. Tänä vuonna Vesiyhdistyksen hallitus on yhdessä tunnustuksen saajan kanssa päättänyt, että palkinto ohjataan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon.

Lämpimät onnittelut Suomen Vesiyhdistyksen puolesta Timolle ja Vesitalous-lehdelle.

YWP-kunniakirja

YWP-kunniakirja myönnettiin tänä vuonna Suomen vesilaitosyhdistykselle (VVY) tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä opiskelijoiden ja nuorten asiantuntijoiden tukemiseksi uran alkuvaiheissa. VVY on mm. vuosittain palkannut toimistolleen vesialan opiskelijan kesäteekkariksi, joka pääsee työssään tutustumaan laajasti Suomen vesihuoltolaitoksiin ja alan toimintakenttään. Uusi sukupolvi on huomioitu jo pitkään myös vesihuoltopäivillä omalla tapahtumalla ja opiskelijoita on kannustettu mukaan ilmaisella osallistumisella. YWP:n työvaliokunta korosti valinnassaan, että pienilläkin arkisilla toimilla nuorten asiantuntijoiden osallistamiseksi on pitkällä aikajänteellä merkittävä vaikutus hiljaisen tiedon siirtymiseen ja alan uudistumiseen.

VVY:n hallituksen jäsen Veli-Pekka Vuorilehto vastaanotti kunniakirjan YWP:n puheenjohtaja Sanni Eerikäiseltä.

Vuoden 2021 kirjallisuuspalkinto Tarja Pitkäselle

Koronapandemia on muistuttanut meitä kaikkia veden merkityksestä terveydelle.  Korona on myös aikaansaanut uutta tutkimusta paitsi rokotuksen kehittämiseksi pikatahtiin, niin myös pandemiatilannekuvan seurantaan liittyen.

Suomen Vesiyhdistys on jakanut kirjallisuuspalkinnon vuodesta 1989 alkaen. Jakoperusteiden mukaan palkinto voidaan myöntää tieteellisestä tai kansanomaisemmasta julkaisusta tai tuotannosta. Järjestyksessään 33. kirjallisuuspalkinto myönnettiin Tarja Pitkäselle maailman vesipäivän webinaarissa 22.3.2021. Hän on julkaissut kymmeniä tieteellisiä artikkeleja, joiden lisäksi hän viestii tutkimuksesta aktiivisesti myös suurelle yleisölle.

Palkinnolla Suomen Vesiyhdistys haluaa tuoda näkyväksi vesimikrobiologian alalla tehtävää tutkimusta ja sen merkitystä epidemiatilanteiden hallinnassa.

Vuoden 2021 kirjallisuuspalkinto myönnettiin Tarja Pitkäselle

Tarja Pitkänen on vastannut koronaviruksen ja muiden tartuntatautien jätevesiseurannasta työryhmänsä.  Seurannan avulla voidaan havaita muutokset koronaviruksen esiintymisessä kaupunkikohtaisesti. Tämä auttaa ennakoimaan ja arvioimaan muutoksia myös väestön tautitilanteessa.

Tarja Pitkänen toimii ympäristöterveyden ja vesimikrobiologian johtavana asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Lisäksi hiljattain hänet nimettiin Helsingin yliopistossa ympäristöterveyden apulaisprofessoriksi Helsinki One Health -tutkimusverkostoon.

Lämpimät onnittelut Suomen Vesiyhdistyksen puolesta!

Vuoden 2020 kirjallisuuspalkinto erikoistutkija Seppo Knuuttilalle

Tutkimus on aivan keskeisessä roolissa, kun pyritään hahmottamaan ilmastonmuutoksen kaltaisia monimutkaisia ilmiöitä – saati sitten kun pohditaan niihin ratkaisuja. Tieteelliset tutkimukset lisäävät tietoa ympäristön ja vesien tilasta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Tutkimusjulkaisut eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan on tärkeää, että tieteellinen tieto saa meidät kaikki ymmärtämään paremmin ympäröivää maailmaa ja että tämä parempi ymmärrys ja tutkittu tieto toimivat kaikilla tasoilla päätöksenteon perustana.

Suomen Vesiyhdistys ry on jakanut kirjallisuuspalkinnon vuodesta 1989 alkaen. Jakoperusteiden mukaan palkinto voidaan myöntää tieteellisestä julkaisusta tai tuotannosta, mutta myös kansanomaisemmasta vesialan julkaisutuotannosta. Järjestyksessään 32. kirjallisuuspalkinnon myönnettiin maailman vesipäivän seminaarissa 13.11.2020 Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttilalle. Hän on tutkinut Itämerta neljännesvuosisadan ajan ja julkaissut lukuisia tieteellisiä artikkeleita ja raportteja, sekä suurelle yleisölle suunnattuja tekstejä. Tämän lisäksi hän osallistuu aktiivisesti keskusteluun sosiaalisessa mediassa pitäen pinnalla niin Itämereen, ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen kuin kestävään kehitykseenkin liittyviä näkökulmia.

Lämpimät onnittelut koko Suomen Vesiyhdistyksen puolesta Seppo Knuuttilalle.

Seppo Knuuttilan julkaisut SYKEn tietokannassa
Seppo Knuuttila Twitterissä

Suomen Vesiyhdistyksen kirjallisuuspalkinto 2019

Suomen Vesiyhdistys jakoi vuoden 2019 kirjallisuuspalkinnon tietokirjailija, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, limnologi Eeva-Liisa Hallanarolle. Palkinto jaettiin maailman vesipäivän seminaarissa Säätytalossa 22.3.2019.

Riku Vahala ja Eeva-Liisa Hallanaro

Vesiyhdistys on jakanut kirjallisuuspalkinnon vuodesta 1989 alkaen ja tänä vuonna se jaettiin 31. kerran. Jakoperusteiden mukaan palkinto voidaan myöntää tieteellisestä julkaisusta tai tuotannosta, mutta myös kansanomaisemmasta vesialan julkaisutuotannosta.

Vesi liittyy kaikkeen ympärillämme. Jos ei olisi vettä, ei olisi elämää. Vesiyhdistyksen jäsenille asia on itsestään selvää, mutta kaikillehan se ei ole yhtä selvää. Vesiin ja muuhun ympäristöön liittyvän tiedon levittäminen onkin tullut yhä tärkeämmäksi. Tieteelliset tutkimukset lisäävät tietoutta vesien ja muun ympäristön tilasta ja siihen vaikuttamisesta, niin meillä Suomessa kuin koko maailmassa. Mutta yleisen tietoisuuden lisäämiseen tarvitaan tutkijoiden lisäksi asiantuntevia tiedon jalostajia.

Eeva-Liisa Hallanaro edustaa kirjallisen tiedon jalostajia. Hän valmistui limnologiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1979. Sen jälkeen hän työskenteli muun muassa vesialan yrityksissä, järjestöissä ja Suomen Akatemiassa. Ympäristöministeriössä hän osallistui 1980-luvulla kansainvälisen ympäristöyhteistyön, ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen selontekojen valmisteluun. 1990-luvun alussa hän kehitti kirjoittajavalmiuksiaan ja ryhtyi päätoimiseksi tietokirjailijaksi.

Tietokirjailijana hän on kirjoittanut ja toimittanut yksin ja yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa lukuisia tietokirjoja, jotka kertovat etenkin vesistöjen, merien ja muun ympäristön tilasta, suojelusta ja tulevaisuudesta. Myös maaperän ominaisuudet sekä metsien salainen elämä tulevat lukijalle tutuiksi hänen kirjojensa kautta. Lisäksi hän on suomentanut laajoja ympäristötieteellisiä teoksia. Hänen saamistaan aiemmista huomionosoituksista mainittakoon tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto vuonna 1992, Biodiversiteettiteko-kunniapalkinto vuonna 2002, kolme WWF:n Vuoden luontokirja -palkintoa sekä Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 2017. Kaksi hänen viimeisimmäksi toimittaneista kirjoista on vesiaiheisia: 1) Vesien vuoksi ja 2) Meren aarteet – löytöretki Suomen vedenalaisen meriluontoon

Vuoden 2018 kirjallisuuspalkinto prof. Mika Sillanpäälle

Suomen Vesiyhdistyksen kirjallisuuspalkinto 2018 myönnettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston vihreän kemian laboratorion johtajalle, kemian professori Mika Sillanpäälle.

LUT kemiantekniikan johtaja, professori Mika Sillanpää, teknillinen tiedekunta. Valokuvaaja Teemu Leinonen

Professori Sillanpää valmistui Teknillisestä korkeakoulusta kemian diplomi-insinööriksi vuonna 1992 ja tekniikan tohtoriksi 1997. Vuonna 2013 hän suoritti lisäksi Aalto-yliopistossa MBA-tutkinnon.

Hänellä on yli 500 kansainvälisesti referoitua tieteellistä artikkelia, julkaisuja yhteensä yli 700 ja viittauksia julkaisuihin noin 18 000. Hän on ohjannut lähes 40 väitöskirjaa. Lisäksi hän on toiminut arvioijana yli 240 akateemisessa lehdessä. Palkittava on noussut vuoden alussa maailman viitatuimpien noin 3300 tutkijan joukkoon ja on viimeisimmällä Highly Cited Researchers -listalla ainoa kemian alan tutkija Suomesta. Hän on näin ollen Suomen viitatuin tutkija kemian ja kemiantekniikan alalla tällä hetkellä.

Tutkimuksessaan hän pyrkii osaltaan ratkaisemaan puhtaan veden saannin ja riittävyyden ongelmaa paikoissa, joissa se on uhan alla. Tällä hetkellä hänen tutkimuksensa suuntautuu yhä enemmän kiertotalouden suuntaan. Hän pyrkii tutkimusryhmineen ratkomaan, miten vedenkäsittelystä voitaisiin muodostaa voittoa tuottava prosessi kuluerän sijaan. Hänen tutkimuksensa selvittävät energian, veden ja ravinteiden sekä arvoaineiden talteenottoa ja jatkojalostusmahdollisuuksia.

Maailman vesipäivä 2017: Water at Risk

Water at Risk

Suomen Vesiyhdistys järjesti Maailman vesipäivän seminaarin Water at Risk yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin säätiön kanssa Helsingin Paasitornissa 21-22.3.2017. Tutustu koosteeseen seminaarin ensimmäisestä ja toisesta päivästä tapahtuman blogissa.

Suomen Vesiyhdityksen puheenjohtaja Riku Vahala ja hallituksen varajäsen Saija Vuola toimivat toisen päivän puhenjohtajina.

Vesien vuoksi

Maailman vesipäivänä 22.3. Vesiyhdistys julkaisi Suomi 100 vuotta -juhlavuoden teoksen Vesien vuoksi – suomalaisen vesiensuojelun vaiheita. Kirja on elämänmakuinen tietokirja siitä, miten ensin pilasimme ja sitten puhdistimme vesistömme.

Teoksen ovat toimittaneet lukuisien haastattelujen pohjalta Eeva-Liisa Hallanaro, Erkki Santala ja Sanna Vienonen.

Teoksen toimittajat Eeva-Liisa Hallanaro, Sanna Vienonen ja Erkki Santala.

Puheessaan Erkki Santala kiitti lämpimästi erityisesti Eeva-Liisa Hallanaroa, toimituskunnan jäsenia sekä kaikkia lähes sataa haastateltavaa,

Erkki Santala kiitää kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita

Erkki Santala kiitää kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita

Kirjallisuuspalkinto

Suomen Vesiyhdistys myönsi kirjallisuuspalkinnon 29. kerran ja tällä kertaa palkinto myönnettiin korkeatasoisen tieteellisen julkaisutoiminnan ansiosta tekniikan tohtori, apulaisprofessori Matti Kummulle. Hän on julkaissut urallaan 146 tieteellistä julkaisua, joista 87 on ollut vertaisarvioituja tiedeartikkeleita. Artikkeli Fluvial sediment supply to a mega-delta reduced by shifting tropical-cyclone activity on julkaistu vuonna 2016 ehkä maailman korkeatasoisimmassa tiedelehdessä Naturessa. Tässä tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa trooppisten myrskyjen merkittävä vaikutus sedimenttien kulkeutumisessa suistoihin.

Kummu

Prof Matti Kummun tutkimusalueita ovat lisäksi ihmistoiminnan ja vesivarojen väliset vuorovaikutukset; vesivaroihin liittyvät paikkatieto-analyysit sekä paikallisella että globaalilla tasolla – ja veden niukkuus ja sen vaikutukset ruoan tuotantoon.

Kunniajäsen

Suomen vesiyhdistyksen sääntöjen mukaan kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on erityisellä tavalla edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen vuosikokous päätti 27. helmikuuta 2017 nimittää yhdistyksen kunniajäseneksi Pertti Seunan.

Kunniajasen

Pertti on toiminut yhdistyksen hallituksessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 aina vuoteen 2016 saakka eli yhtäjaksoisesti lähes 40 vuotta. Näistä vuosina 1995-2004 hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana. Lisäksi hän on toiminut Euroopan vesiyhdistyksen presidenttinä vuosina 2011-2013.

On pitkälle Pertin ansiota, että vesiyhdistys on sellainen kuin se nyt on – aktiivinen ja voimissaan. Pertin johdossa yhdistys on löytänyt muotonsa, toimintatapansa ja roolinsa suomalaisessa vesialan monenkirjavassa kentässä. Pertin ansiosta yhdistys tänään yhdistää hyvin eritaustaisia vesialan ammattilaisia, jotka kanavoivat ammatillista mielenkiintoaan sen eri jaostojen kautta.

Yhteenveto

Suomen Vesiyhdistyksen puheenjohtaja Riku Vahala veti yhteen seminaarin annin ja kiitti Maj ja Tor Nesslingin säätiön Minttu Jaakkolaa erinomaisesta ohjelmasta ja loistavista järjestelyistä.

 

Uutisointia seminaarista:
Tekniikka & Talous 21.3.2017: 10 vuoden kuluttua jopa yli 60 % maailman väestöstä kärsii vesipulasta – yrityksillä merkittävä rooli
HS pääkirjoitus 22.3.2017: Jokainen tippa on tärkeä – vesipula lisää kriisejä
Svenska Yle 22.3.2017: ”Ingen kan äga vattnet”

Sosiaalisesta mediasta raportointia seminaarista löytyy tunnisteella #WaterAtRisk