Kansainvälisen vesiyhdistyksen (International Water Association) IWA:n vuosikokous (Governing Assembly) järjestettiin 4.10.2019 Lissabonissa, Portugalissa. Ennen varsinaista vuosikokousta järjestettiin lisäksi puolen päivän mittainen kansallisten jäsenten foorumi (Governing Members Forum). Vesiyhdistyksen varapuheenjohtaja Annina osallistui kokoukseen Suomen IWA-edustajana. Tässä muistiossa kuvataan lyhyesti vuosikokouksen ja foorumin tapahtumia. Tarkoituksena on tehdä IWA:n toimintaa ja Suomen roolia siinä läpinäkyvämmäksi ja tunnetummaksi.
Governing Assembly
IWA:ssa jäsenmaita on yhteensä 51 ja neuvotteluja käydään useiden maiden kanssa. Jäsenmaat pääsevät vaikuttamaan yhdistykseen vuosikokouksissa, joissa äänestetään mm. järjestön presidentistä ja varapresidenteistä (vuorovuosina). Lisäksi vuosikokouksessa jäsenvaltiot voivat antaa ohjeistusta ja esittää näkemyksensä järjestön toimintoihin, kuten ohjelmien ja aloitteiden muotoiluun, kongressipaikkojen valintaan ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Vuosikokouksessa jokaisella jäsenvaltiolla on käytettävissään yksi ääni.
Vuosikokouksen aluksi järjestäytymisvaiheen jälkeen kuultiin presidentti Diane D’Arrasin ja toiminnanjohtaja Kala Vairavamoorthyn vuosikatsaukset. Vuodet 2015 ja 2016 olivat vaikeita IWA:lle taloudellisesti. Taustalla oli muun muassa jäsenmäärän romahdus vuosina 2014–2015 (pitkälti uuden jäsenjärjestelmän seurauksena). Vuodelle 2017 tavoitteena oli tasapainoinen budjetti ja sen jälkeen pidemmän tähtäimen taloudellisen jatkuvuuden turvaaminen. Itsetarkoituksena ei ole kerätä varallisuutta, vaan kerätä puskuria niin, että yhdistys ei kaadu, jos isompi tapahtuma ei saavuta tavoitteitaan.
IWA:ssa on tehty strategisia muutoksia vuoden 2017 jälkeen ja esimerkiksi painotettu laajojen ohjelmien sijaan perusjäsentoimintaa. Vuoden 2019 toiminnan painopisteitä ovat olleet jäsentoiminnan kehittäminen, Intia ja Kiina (tulevaisuudessa Latinalainen Amerikka ja Afrikka) sekä IWA:n arvojen monimuotoisuuden (diversity) ja osallistamisen (inclusion) edistäminen. Tulevaisuuden suurena muutoksena on järjestön digitaalinen transformaatio osana jäsenpalvelujen kehittämistä.
Águas Livresin akvedukti Lissabonissa
Vuosikokouksessa esitettiin myös taloudenhoitajan, IWA Publishingin, jäsentoimintojen, hallinnan ja strategisen komitean raportit. Taloudenhoitajan raportin perusteella yhdistyksen talous on saatu tasapainoon vuoden 2018 osalta ja vuoden 2019 näkymät ovat hyvät. Taustalla on mm. Tokion maailmanvesikongressin taloudellinen onnistuminen, kasvavat jäsenmäärät ja IWA Publishingin tuloutukset.
IWA Publishingin mukaan vuosi 2018 oli toimintahistorian tuloksekkain. Päätös painottaa avointa julkaisemista on osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi ja tavoitteena on perustaa uusi Open Access -lehti joka vuosi. Myös vaikuttavuuden kannalta päätös on osoittautunut hyväksi. Esimerkiksi Journal of Water Reuse and Desalinationin vaikuttavuuskerroin (Impact Factor) on noussut 125 % sen jälkeen, kun lehti muutettiin Open Accessin piiriin. Tällä hetkellä 10 % kaikista IWA Publishingin julkaisemista artikkeleista kuuluu avoimen julkaisemisen piiriin.
Kuten todettu, IWA:n jäsenkehitys on ollut suotuisa ja jäsenten jakauma on pysynyt ennallaan. Kokonaisuudessaan noin puolet jäsenistä edustavat tutkimusta ja puolet käytäntöä. Tarkempia tietoja jäsenkehityksestä, yhdistyksen taloudesta ja hallinnosta on luettavissa vuosikertomuksesta 2018–2019.
Ehkäpä odotetuin vuosikokouksen osa oli presidentin valinta kaudelle 2020–2022. Ehdotuksia presidentiksi oli tullut kaksi – Hamanth Kasan (Etelä-Afrikka) ja Tom Mollenkopf (Australia). Äänestys oli melko tiukka ja päätyi Tom Mollenkopfin valintaan. Hänen presidenttikautensa alkaa vuonna 2020 Kööpenhaminan maailmankongressissa.
Mollenkopfilla on pitkä historia IWA:n toiminnassa ja hän on kiertänyt aktiivisesti jäsenmaissa. Vuonna 2017 hän vieraili varapresidentin ominaisuudessa myös Suomen Vesiyhdistyksen hallituksen kokouksessa.
Vuosikokouksen muissa asioissa kuultiin lyhyt alustus IWA:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimintaryhmän (SDG taskforce) Kathryn Silvesterin alustus ryhmän työstä. Ryhmä järjesti kesäkuun YWP-konferenssissa kyselyn, jolla kartoitettiin, että kuinka hyvin nuoret vesialan ammattilaiset tietävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja sama kysely toteutettiin myös vuosikokouksen osallistujilla. Molempien kyselyjen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että vesisektorilla tavoitteet ovat vielä vieraita tai niitä ei koeta relevanteiksi oman alan kannalta.
Muissa asioissa kuultiin myös alustus Afrikan vesiyhdistyksen kongressista, joka järjestetään 24–27.2. Kampalassa, Ugandassa (AfWA International Congress & Exhibition) ja jonka järjestämisessä myös IWA on mukana. Vuosikokous pidettiin Lissabonissa ja Helene Alegre kertoi lopuksi uudesta Lisbon International Centre for Waterista.
Governing Members Forum
IWA:n toiminnan keskiöön on vuoden 2019 aika nostettu jäsenet. Koska maakohtaiset järjestöt ovat tärkeä kosketuspinta jäseniin, IWA:ssa oli päätetty järjestää ennen tämän vuoden vuosikokousta kansallisten jäsenten foorumi (Governing Members Forum). Ajatuksena on kehittää maiden välistä yhteistyötä, jakaa kokemuksia ja tarjota mentorointia uusille jäsenmaille. Foorumissa kuultiin lyhyitä alustuksia eri jäsenmaista, jonka jälkeen teemoja työstettiin pienryhmissä.
IWA:n presidentin mukaan yhtenä keskeisenä haasteena IWA:n toiminnan kehittämisessä on yhä edelleen kielimuuri. Työpajoissa ja keskusteluissa nostetiin ratkaisuja eri maista. Ranskassa on esimerkiksi käännetty IWA:n vesiviisaan kaupungin periaatteet ranskaksi (The 17 IWA Principles for Water-Wise Cities) ja paikallisia yhteisöjä on haastettu sitoutumaan periaatteisiin. Ruotsissa puolestaan on työryhmä, joka tekee kahden sivun ruotsinkieliset tiivistelmät kiinnostavista IWA:n lehdissä julkaistuista tutkimuksista ja artikkeleista.
Useissa maissa toimii IWA-komitea, jossa on edustettuna maassa toimivat vesialan järjestöt. Esimerkiksi Portugalissa IWA-komitean CNAIAn muodostavat Portuguese Association of Water Resources (APRH), Portuguese Association for Water Distribution and Drainage (APDA) ja Portuguese Association for Environmental and Sanitary Engineering (APESB). Suomessa IWA-komitean tehtävistä vastaa Suomen Vesiyhdistys ja komiteassa on mukana Vesilaitosyhdistys. Käytännössä komiteoiden organisointi ja toiminta eroaa kuitenkin suuresti eri maissa. Foorumissa keskusteltiin paljon siitä, miten komiteoiden toimintaa voitaisiin kehittää. Usein haasteena on toiminnan rahoituksen jatkuvuus ja sen turvaaminen.
Foorumissa käsiteltiin myös nuorten vesiammattilaisten ja -asiantuntijoiden asiaa. Koska Annina oli ainoa Young Water Professionals -toiminnan edustaja ja IWA:n Emerging Water Leaders -ohjausryhmän jäsen, foorumissa, häntä pyydettiin pitämään lyhyt alustus ja kertomaan kokemuksia YWP-toiminnasta Suomessa. Lisäksi ugandalaiset esittelivät heidän YWP-jaostonsa toimintaa. Ugandassa YWP-toiminta on tuonut paljon näkyvyyttä vesialalle esimerkiksi metsänistutustapahtumalla. Yleisenä toiveena tuntuikin olevan, että YWP-toiminta houkuttelee nuoria vesialalle ja tuo alaa paremmin näkyviin.
Paljon keskusteluja herätti se, miten YWP-toiminta rahoitetaan. Ugandassa kuten myös esimerkiksi Japanissa YWP-jaosto saa rahallista tukea toiminnalleen kansalliselta IWA-komitealta. Japanissa IWA-komitea tukee kansallisten YWP-tapahtumien järjestämistä ja nuorten tutkijoiden osallistumista kansainvälisiin konferensseihin. Toisaalta taas esimerkiksi Etelä-Afrikassa YWP-jaosto tukee kansallista komiteaa tapahtumien järjestämisestä saamillaan tuloilla. Tällä hetkellä virallisesti IWA:n alla toimivia maakohtaisia YWP-jaostoja on vain kahdeksan. Pohjoismaiden ainoa virallinen jaosto toimii Tanskassa. Suomen lisäksi virallistamisprosessissa on yli kaksikymmentä jaostoa ja mm. Ruotsi on aloittanut prosessin. Yleisimpänä haasteena virallistamisessa on IWA:n vaatimus siitä, että jaoston hallinnossa on oltava vähintään kolme alle 35-vuotiasta IWA:n jäsentä.
Keskeisempänä suosituksena jäsenmaille oli, että nuorille annetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi kansallisen komiteoiden hallituksissa ja työryhmissä. Tanskalaiset esimerkiksi kertoivat, että Kööpenhaminan maailmanvesikongressin ohjelmakomiteassa on useita nuoria edustettuna (IWA:n suosituksena on vähintään yksi YWP:n edustaja). Suomelle tuli kiitosta siitä, että YWP:n edustaja on valittu varapuheenjohtajaksi ja edustajaksi vuosikokoukseen.
