Aihearkisto: Maailman vesipäivä

Ketään ei jätetä!

Suomen vesiyhdistys järjesti yhteistyössä Käymäläseura Huussin kanssa Maailman vesipäivän seminaarin perjantaina 22.3. Säätytalossa, Helsingissä. YK:n asettama vuoden 2019 Maailman vesipäivän teema oli ”Ketään ei jätetä” (Leaving no one behind). Teemalla korostettiin kansainvälisesti sovittujen Kestävän kehityksen tavoitteiden periaatetta, jonka mukaisesti turvallinen vesi ja sanitaatio kuuluvat kaikille.

Tilaisuuden ensimmäinen osio pidettiin englanniksi ja puheenjohtajana toimi Vesiyhdistyksen puheenjohtaja Riku Vahala. Alkuun kuultiin videotervehdys Kansainvälisen vesiyhdistyksen (International Water Association) puheenjohtajalta Diane D’Árrasilta. Hän onnitteli 50-vuotiasta Suomen vesiyhdistystä ja totesi, että näin pitkä historia osoittaa yhdistyksen toiminnan korkean laadun ja vahvan yhteisöllisyyden.

Euroopan Vesiyhdistyksen (European Water Association, EWA) pääsihteeri Johannes Lohaus esitteli ajankohtaisia vesikysymyksiä Euroopassa ja EWA:n roolia niissä (ks. esitysmateriaalit). Esityksensä pääteeksi Johannes Lohaus paljasti, että yhdistyksen entinen puheenjohtaja Pertti Seuna on nimetty Euroopan Vesiyhdistyksen kunniajäseneksi. Perusteluissa Lohaus kiitti Seunan aktiivisuutta järjestön toiminnan kehittämisessä ja roolia vesivarojen kestävän käytön ja hallinnan edistämiseksi Euroopassa. Vuonna 2017 Seuna nimettiin myös Suomen Vesiyhdistyksen kunniajäseneksi ja hän onkin ainoa tuplakunniajäsen.

EWA:n pääsihteeri Johannes Lohaus ja Suomen Vesiyhdistyksen puheenjohtaja Riku Vahala onnittelemassa Euroopan ja Suomen Vesiyhdistyksen kunniajäsentä Pertti Seunaa. (kuva: Sari Huuhtanen)

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko lähetti myös videotervehdyksen tilaisuuteen. Puheessaan ministeri korosti puhtaan veden olevan perusoikeus kaikille.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen nosti omassa puheenvuorossaan esiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, jotka kohtaavat syrjintää myös tavoitellessaan kestäviä vesihuoltopalveluita.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio (kuva: Johannes Lohaus)

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkku avasivat omissa esityksissään, miten vesi on hallinnonaloja leikkaava teema. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin yhteistyötä ja dialogia.

 

Heta Kosonen kertoi esityksessään haasteista ja ratkaisuista siihen, miten pakolaisille ja muille kodeistaan paenneille voidaan pystyä takaamaan turvalliset ja kestävät vesihuoltopalvelut (ks. esitysmateriaalit ja Hetan haastattelu Ylen Aamu-tv:ssä).

Suomen korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi totesi suomalaisten olevan maailman onnellisin kansa ja muutenkin kaikilla mittareilla mitattuna hyvinvoinnin kärjessä, joten meillä on varaa auttaa niitä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa (ks. esitysmateriaalit).

Johanna Kallio esitteli tuloksia Suomen ympäristökeskuksen selvityksestä, jossa kartoitettiin vesihuollon sosiaalista haavoittuvuutta Suomessa (ks. esitysmateriaalit).

Aura Liski kertoi haavoittuvimmista ryhmistä Nepalissa ja työstä edistää vesihuoltopalveluita kaikille (ks. esitysmateriaalit). Hän muistuttaa siitä, että vaikka käymälöitä rakennettaisiin, ei se takaa, että niitä käytetään.

Mika Jalavan esityksessä siirryttiin hieman eri teemaan ja puhuttiin ruoantuotannon vedenkulutuksesta. Mutta kuten aiemmissa esityksissä on käynyt ilmi, vesi ja ruoka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ihminen juo vain muutaman litran vettä päivässä, mutta ”syö” tuhansia litroja (Ks. esitysmateriaalit).

Vanessa Riki ja Veera Vehkasalo esittelivät Crisis and Environment -projektia, jossa käsitellään  sotien ja konfliktien ympäristövaikutuksia yhdistämällä tieteen, taiteen ja journalismin osaamista. He muistuttivat, että ympäristövaikutukset eivät ole pakolaisten tai siirtolaisten syytä, vaan sodan seurausta.

Viimeisessä esityksessä Päivi Hurttia kertoi Suomen punaisen ristin työstä Syyrian konfliktin keskellä. Syyriassa sotaa on käyty kaupungeissa, mikä tarkoittaa, että myös vesihuoltoinfrastruktuuri on pitkälti tuhottu (ks. esitysmateriaalit).

 

Tiukan asian päätteeksi siirryttiin iltatilaisuuteen, jossa julkistettiin kirjallisuuspalkinnon saajaksi Eeva-Liisa Hallanaro ja juhlittiin 50-vuotiasta Vesiyhdistystä.

(kuva: Johannes Lohaus)

Suomen Vesiyhdistys kiittää kaikkia maailman vesipäivän seminaariin osallistuneita, tilaisuuden puhujia sekä yhteistyökumppaneita Käymäläseura Huussi ry, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Tampereen yliopisto. Tilaisuuden järjestämistä tuki Maa- ja vesitekniikan tuki ry.

Päivän esitysmateriaalit:

Heta Kosonen: Water for the displaced – local and global responses to refugee crises
Kari Kuusiniemi: Oikeus veteen, pakolaisuus ja KHO
Johanna Kallio: Vesihuollon sosiaalinen haavoittuvuus Suomessa
Aura Liski: Vesi ja vessat kuuluvat kaikille – case Nepal
Mika Jalava: Voiko lihaa tuottamalla vähentää vedenkulutusta?
Päivi Hurttia: Konfliktin keskellä

Suomen Vesiyhdistyksen kirjallisuuspalkinto 2019

Suomen Vesiyhdistys jakoi vuoden 2019 kirjallisuuspalkinnon tietokirjailija, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, limnologi Eeva-Liisa Hallanarolle. Palkinto jaettiin maailman vesipäivän seminaarissa Säätytalossa 22.3.2019.

Riku Vahala ja Eeva-Liisa Hallanaro

Vesiyhdistys on jakanut kirjallisuuspalkinnon vuodesta 1989 alkaen ja tänä vuonna se jaettiin 31. kerran. Jakoperusteiden mukaan palkinto voidaan myöntää tieteellisestä julkaisusta tai tuotannosta, mutta myös kansanomaisemmasta vesialan julkaisutuotannosta.

Vesi liittyy kaikkeen ympärillämme. Jos ei olisi vettä, ei olisi elämää. Vesiyhdistyksen jäsenille asia on itsestään selvää, mutta kaikillehan se ei ole yhtä selvää. Vesiin ja muuhun ympäristöön liittyvän tiedon levittäminen onkin tullut yhä tärkeämmäksi. Tieteelliset tutkimukset lisäävät tietoutta vesien ja muun ympäristön tilasta ja siihen vaikuttamisesta, niin meillä Suomessa kuin koko maailmassa. Mutta yleisen tietoisuuden lisäämiseen tarvitaan tutkijoiden lisäksi asiantuntevia tiedon jalostajia.

Eeva-Liisa Hallanaro edustaa kirjallisen tiedon jalostajia. Hän valmistui limnologiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1979. Sen jälkeen hän työskenteli muun muassa vesialan yrityksissä, järjestöissä ja Suomen Akatemiassa. Ympäristöministeriössä hän osallistui 1980-luvulla kansainvälisen ympäristöyhteistyön, ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen selontekojen valmisteluun. 1990-luvun alussa hän kehitti kirjoittajavalmiuksiaan ja ryhtyi päätoimiseksi tietokirjailijaksi.

Tietokirjailijana hän on kirjoittanut ja toimittanut yksin ja yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa lukuisia tietokirjoja, jotka kertovat etenkin vesistöjen, merien ja muun ympäristön tilasta, suojelusta ja tulevaisuudesta. Myös maaperän ominaisuudet sekä metsien salainen elämä tulevat lukijalle tutuiksi hänen kirjojensa kautta. Lisäksi hän on suomentanut laajoja ympäristötieteellisiä teoksia. Hänen saamistaan aiemmista huomionosoituksista mainittakoon tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto vuonna 1992, Biodiversiteettiteko-kunniapalkinto vuonna 2002, kolme WWF:n Vuoden luontokirja -palkintoa sekä Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 2017. Kaksi hänen viimeisimmäksi toimittaneista kirjoista on vesiaiheisia: 1) Vesien vuoksi ja 2) Meren aarteet – löytöretki Suomen vedenalaisen meriluontoon

Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2019

WATER FOR ALL – LEAVING NO ONE BEHIND

Aika: 22.3.2019 alkaen klo 13.00
Paikka: Säätytalo, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki

(see information in English)

Vesi on edellytys kestävälle kehitykselle, hyvinvoinnille ja vakaalle yhteiskunnalle. YK:n vuoden 2019 Maailman vesipäivän teemana on ”Ketään ei jätetä” (Leaving no one behind). Teema korostaa kansainvälisesti sovittujen Kestävän kehityksen tavoitteiden periaatetta, jonka mukaisesti turvallinen vesi ja sanitaatio kuuluvat kaikille. Suomen Vesiyhdistyksen seminaarissa kartoitetaan, mitä tämä tarkoittaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten vähemmistöjen ja pakolaisten näkökulmasta ja mitä Suomessa asialle voidaan tehdä. Aihetta tarkastellaan niin kansallisten kuin kansainvälistenkin esimerkkien kautta.

ALUSTAVA Ohjelma/ DRAFT programme

13:00 OPENING
Chair: Riku Vahala, Water Association Finland

Diane D’Árras, President, International Water Association (video)
Johannes Lohaus, Secretary General, European Water Association
Kimmo Tiilikainen, Minister of the Environment, Energy and Housing
Annika Saarikko, Minister of Family Affairs and Social Services (video)
Jaana Husu-Kallio, Permanent Secretary of Ministry of Agriculture and Forestry
Elina Kalkku, Under-Secretary of State at the Ministry for Foreign Affairs

LEAVING NO ONE BEHIND

Water for the displaced – local and global responses to refugee crises
Heta Kosonen, University of Washington

COFFEE/ KAHVI

Puheenjohtaja: Sari Huuhtanen, Käymäläseura Huussi ry

Oikeus veteen, pakolaisuus ja KHO
Kari Kuusiniemi, Presidentti, Suomen korkein hallinto-oikeus

Vesihuollon sosiaalinen haavoittuvuus Suomessa
Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus

Vesi ja vessat kuuluvat kaikille – case Nepal
Aura Liski, FCG International Oy

Voiko lihaa tuottamalla vähentää vedenkulutusta?
Mika Jalava, Aalto-yliopisto

Syyrian kriisin ja pakolaistilanteen ympäristövaikutukset – kuvakollaasi
Vanessa Riki, Veera Vehkasalo, Nina Jaatinen ja Heli Pekkonen

Konfliktin keskellä
Päivi Hurttia, Punainen Risti

KESKUSTELU JA TILAISUUDEN PÄÄTÖS

17:00 ILTATILAISUUS
 Iltatilaisuudessa julkistetaan vuoden 2019 Vesiyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon saaja ja on mahdollisuus onnitella 50-vuotiasta Vesiyhdistystä.

 

Osallistumismaksu:100 € (Opiskelijat 50 €) 19.3. mennessä Suomen Vesiyhdistys ry:n tilille FI95 8000 1601 3156 00. Suomen Vesiyhdistys ja Käymäläseura Huussi ry:n jäsenet voivat osallistua maksutta.
Ilmoittautuminen: 15.3. mennessä ilmoittautumislomakkeella tai yhdistyksen sihteerille sähköpostitse jari.koskiaho(at)ymparisto.fi tai puhelimitse 029-5251312.

Suomen Vesiyhdistys ry. yhteistyökumppaneina ovat tänä vuonna Aalto-yliopisto, Käymäläseura Huussi ry, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Tampereen yliopisto. Tilaisuutta tukee Maa- ja vesitekniikan tuki ry.

Maailman Vesipäivän 22.3.2018 seminaarin esitykset

Maaperä, vesi ja meri
Saara Kankaanrinta, Baltic Sea Action Group

Vesivarojen arvo Suomessa
Turo Hjerppe, Suomen ympäristökeskus

Suomen arktisten vesien tila
Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus

Kaupunkipuron tarina
Markus Tapaninen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?
Nora Sillanpää, Aalto-yliopisto

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla
Tiina Leiviskä, Oulun yliopisto

Kaivosten vesienhallinta ja pohjoisten olosuhteiden erityispiirteet
Piia Juholin, Pöyry Finland Oy

Bioprosessit kaivosvesien puhdistuksessa
Jaakko Puhakka, Tampereen teknillinen yliopisto

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa
Anna-Kaisa Ronkanen / Katharina Kujala, Oulun yliopisto

Chemical treatment of acid mine drainage
Anna Gulkova, Aalto-yliopisto

Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2018

22.3.2018 klo 12:30 alkaen
Säätytalo, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki

Ilmastonmuutos ja muut ympäristöhaasteet aiheuttavat jatkuvasti myös veteen liittyviä haasteita ja kriisejä ympäri maapalloa. Kuivuus, tulvat ja saastuminen ovat yhteisiä haasteita kaikille. YK:n Maailman vesipäivän teema 2018 on ”Nature for Water”. Suomen vesiyhdistyksen seminaarissa kantavana aiheena on erityisesti luonnonvesien saastumisen ehkäiseminen. Alussa kartoitamme luonnonvesien tilaa ja lopuksi käymme läpi, miten luonnonprosesseja hyödynnetään erityisesti kaivosvesien käsittelyssä.

Ohjelma

12:30 Tilaisuuden avaus
Hallinto- ja kansainvälisten asiain johtaja Ismo Tiainen, Ympäristöministeriö

Suomen kansainvälinen suunta vesialalla
Johanna Karanko, ulkoasiainministeriö

Maaperä, vesi ja meri
Saara Kankaanrinta, Baltic Sea Action Group

Vesivarojen arvo Suomessa
Turo Hjerppe, Suomen ympäristökeskus

Suomen arktisten vesien tila
Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus

Kaupunkipuron tarina
Markus Tapaninen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

14:10 Kahvitauko

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?
Nora Sillanpää, Aalto-yliopisto

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla
Tiina Leiviskä, Oulun yliopisto

Kaivosten vesienhallinta ja pohjoisten olosuhteiden erityispiirteet
Piia Juholin, Pöyry Finland Oy

Bioprosessit kaivosvesien puhdistuksessa
Jaakko Puhakka, Tampereen teknillinen yliopisto

15.50 Tauko

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa
Anna-Kaisa Ronkanen / Katharina Kujala, Oulun yliopisto

Chemical treatment of acid mine drainage
Anna Gulkova, Aalto-yliopisto

Kommenttipuheenvuorot
Kaj Jansson, Outotec Oyj / Finnish Water Forum
Mika Sillanpää, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Maija Vidqvist, Teollisuuden Vesi

17:00 Iltatilaisuus
Iltatilaisuudessa julkistetaan vuoden 2018 Vesiyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon saaja.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen 15.3. mennessä lomakkeella tai osoitteeseen jari.koskiaho(a)ymparisto.fi tai puh. 029-5251312

Osallistumismaksu 100 € (Opiskelijat 50 €) maksettava 19.3. mennessä Suomen Vesiyhdistys ry:n tilille FI95 8000 1601 3156 00. Vesiyhdistyksen jäsenille seminaari on maksuton.
Liity jäseneksi täältä!

Suomen Vesiyhdistys ry:n yhteistyökumppaneina ovat tänä vuonna Aalto-yliopisto, Finnish Water Forum (FWF), Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Tilaisuutta tukee Maa- ja vesitekniikan tuki ry.

Maailman vesipäivä 2017: Water at Risk

Water at Risk

Suomen Vesiyhdistys järjesti Maailman vesipäivän seminaarin Water at Risk yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin säätiön kanssa Helsingin Paasitornissa 21-22.3.2017. Tutustu koosteeseen seminaarin ensimmäisestä ja toisesta päivästä tapahtuman blogissa.

Suomen Vesiyhdityksen puheenjohtaja Riku Vahala ja hallituksen varajäsen Saija Vuola toimivat toisen päivän puhenjohtajina.

Vesien vuoksi

Maailman vesipäivänä 22.3. Vesiyhdistys julkaisi Suomi 100 vuotta -juhlavuoden teoksen Vesien vuoksi – suomalaisen vesiensuojelun vaiheita. Kirja on elämänmakuinen tietokirja siitä, miten ensin pilasimme ja sitten puhdistimme vesistömme.

Teoksen ovat toimittaneet lukuisien haastattelujen pohjalta Eeva-Liisa Hallanaro, Erkki Santala ja Sanna Vienonen.

Teoksen toimittajat Eeva-Liisa Hallanaro, Sanna Vienonen ja Erkki Santala.

Puheessaan Erkki Santala kiitti lämpimästi erityisesti Eeva-Liisa Hallanaroa, toimituskunnan jäsenia sekä kaikkia lähes sataa haastateltavaa,

Erkki Santala kiitää kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita

Erkki Santala kiitää kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita

Kirjallisuuspalkinto

Suomen Vesiyhdistys myönsi kirjallisuuspalkinnon 29. kerran ja tällä kertaa palkinto myönnettiin korkeatasoisen tieteellisen julkaisutoiminnan ansiosta tekniikan tohtori, apulaisprofessori Matti Kummulle. Hän on julkaissut urallaan 146 tieteellistä julkaisua, joista 87 on ollut vertaisarvioituja tiedeartikkeleita. Artikkeli Fluvial sediment supply to a mega-delta reduced by shifting tropical-cyclone activity on julkaistu vuonna 2016 ehkä maailman korkeatasoisimmassa tiedelehdessä Naturessa. Tässä tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa trooppisten myrskyjen merkittävä vaikutus sedimenttien kulkeutumisessa suistoihin.

Kummu

Prof Matti Kummun tutkimusalueita ovat lisäksi ihmistoiminnan ja vesivarojen väliset vuorovaikutukset; vesivaroihin liittyvät paikkatieto-analyysit sekä paikallisella että globaalilla tasolla – ja veden niukkuus ja sen vaikutukset ruoan tuotantoon.

Kunniajäsen

Suomen vesiyhdistyksen sääntöjen mukaan kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on erityisellä tavalla edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen vuosikokous päätti 27. helmikuuta 2017 nimittää yhdistyksen kunniajäseneksi Pertti Seunan.

Kunniajasen

Pertti on toiminut yhdistyksen hallituksessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 aina vuoteen 2016 saakka eli yhtäjaksoisesti lähes 40 vuotta. Näistä vuosina 1995-2004 hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana. Lisäksi hän on toiminut Euroopan vesiyhdistyksen presidenttinä vuosina 2011-2013.

On pitkälle Pertin ansiota, että vesiyhdistys on sellainen kuin se nyt on – aktiivinen ja voimissaan. Pertin johdossa yhdistys on löytänyt muotonsa, toimintatapansa ja roolinsa suomalaisessa vesialan monenkirjavassa kentässä. Pertin ansiosta yhdistys tänään yhdistää hyvin eritaustaisia vesialan ammattilaisia, jotka kanavoivat ammatillista mielenkiintoaan sen eri jaostojen kautta.

Yhteenveto

Suomen Vesiyhdistyksen puheenjohtaja Riku Vahala veti yhteen seminaarin annin ja kiitti Maj ja Tor Nesslingin säätiön Minttu Jaakkolaa erinomaisesta ohjelmasta ja loistavista järjestelyistä.

 

Uutisointia seminaarista:
Tekniikka & Talous 21.3.2017: 10 vuoden kuluttua jopa yli 60 % maailman väestöstä kärsii vesipulasta – yrityksillä merkittävä rooli
HS pääkirjoitus 22.3.2017: Jokainen tippa on tärkeä – vesipula lisää kriisejä
Svenska Yle 22.3.2017: ”Ingen kan äga vattnet”

Sosiaalisesta mediasta raportointia seminaarista löytyy tunnisteella #WaterAtRisk

Maailman vesipäivän seminaari 2015

VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS

Helsingin Säätytalolla 19.3. pidetyn seminaarin videoesitykset:

1. Vahala: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/3w2i66ym
2. Sipiläinen: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/w9t7jj3y
3. Belinskij: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/6i45qgua
4. Jalava: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/un6231ax
5. Sojamo: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/4mkj095h
6. Kettunen https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/tisk2s79
7. Takala: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/6ns7oqnv
8. Ikäheimo: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/0jlfijzs
9. Nieminen: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/vpy98gdq
10. Honkanen: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/s7kc7hh3
11. Saura: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/irb4rpul
12. Jormola: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/372p3ykx
13. Tuukkanen: https://dreambroker.com/channel/rwxhgq8q/oqn3rbge

Videokuvaus: Jarmo Vääriskoski

Ohjelma ja ilmoittautuminen: pdf